Tutkitaan: Mobiilirobotiikka sote-ympäristöjen tukena
Robotiikasta haetaan apua teollisuudesta palvelualoihin. Sosiaali- ja terveysala (sote) ei ole poikkeus, vaikka toimialana se asettaa teknologialle erityisiä vaatimuksia. Keskustelussa esiintyy paitsi toiveikkuutta resurssien turvaamisesta, myös kriittistä suhtautumista. Maapallon ikääntyvän väestön myötä keinoja palveluiden turvaamiseksi on kuitenkin etsittävä ja robotiikan roolia tutkittava. Oikein suunniteltuna ja yhdessä kehittämällä siitä voi olla paljon hyötyä ja iloa ihmisresurssin säästyessä tärkeimpään tehtäväänsä: kohtaamiseen, läsnäoloon, huolenpitoon ja hoitoon.
Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteisessä Suomen Akatemian rahoittamassa Kriittisten terveydenhuoltoympäristöjen toiminnan varmistaminen modernin teknologian avulla -hankkeessa opitaan, kehitetään ja tutkitaan yhdessä, miten sosiaalisia- ja mobiilirobotteja voitaisiin hyödyntää ihmisten rinnalla erilaisissa terveydenhuollon ympäristöissä normaalitilanteissa ja kriisien aikana. Robottien lisäksi kehitystyössä hyödynnetään erityisesti radiotaajuista tunnistusteknologiaa (RFID) ja konenäköteknologiaa, joilla annetaan roboteille lisää aisteja ja toisaalta tehdään ympäristöstä ja vaatteista älykkäitä. Keskeistä on vahva asiakaskunnan osallistaminen kehittämistyöhön ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen robotiikan ja puettavan teknologian valjastamiseksi mahdollisimman toimiviksi tulevaisuuden ratkaisuiksi.
Tutkimus käynnistyi kartoitustyöllä terveydenhuollon ammattilaisten keskeisimmistä tehtävistä a) normaalitilanteessa ja b) kriisitilanteessa. Tämän työn pohjalta on kehitetty monialaisen asiantuntijaryhmän yhteistyönä erilaisia käyttöskenaarioita, joissa sosiaalisia robotteja ja mobiilirobotiikkaa, RFID- ja konenäköteknologiaa sekä näiden tuottamaa tietoa hyödynnetään terveydenhuollon apuna. Skenaarioista on valittu potentiaalisimmat toteutettavaksi laboratorioympäristössä. Laboratoriotestausten jälkeen toteutetaan kenttätestaukset oikeissa ympäristöissä keskittyen niin teknologian toiminnallisuuteen kuin sen käyttökokemuksiin. Ensimmäiset kenttätestaukset käynnistyvät toukokuussa 2023. Niissä tutkitaan ikäihmisten ja ammattilaisten kokemuksia mobiilirobotin toteuttamasta perehdytyksestä ja liikunnallisesta aktivointikierroksesta senioriasuintaloissa. Myöhemmin jatketaan muiden skenaarioiden kanssa, kuten palvelutalon yöaikaisen valvonnan sekä ajanvietetehtävien parissa.
Tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen kasvattamalla ymmärrystä robotiikan ja teknologian roolista terveydenhuollon ympäristöissä, jotta resurssit ja palvelut pystytään turvaamaan jatkossakin niin normaaliolosuhteissa kuin kriisien aikana. Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään usealla tasolla. Tulokset palvelevat erityisesti sote- ja teknologia-alan tutkimusta ja tutkijoita. Teknologia-alalle tuotetaan uutta tutkimustietoa erityisesti teknologian kehittämisen ja järjestelmäintegraation näkökulmasta. Sote-alan tutkimusta palvelevat erityisesti kokemukset teknologian monialaisesta kehittämisestä ja toisaalta siitä saaduista kokemuksista. Lisäksi tulokset ovat tärkeitä elinkeinoelämätoimijoille olipa kyseessä sitten teknologian kehittäjät tai palveluntuottajat, koska tulokset edistävät asiakaslähtöisen teknologian kehittämistä ja tutkimuksen seurauksena soteympäristöjen valmiudet uuden teknologian käyttöönottoon paranevat. Tutkimus on myös avannut uutta tutkimusyhteistyötä ja tuottanut lukuisia tieteellisiä ja ammattijulkaisuja sekä uusia sisältöjä opetukseen.
Tiesitkö tämän?
- Mobiilirobotti voi säästää hoitajan aikaa asiakaskohtaamiseen suorittaessaan rutiininomaisia kuljetustehtäviä. Se voi myös auttaa ikäihmistä vaikkapa kauppakassin tai pyykin kuljetuksessa.
- Monet kohderyhmät kokevat keskustelun sosiaalisen robotin kanssa mielenkiintoisena. Kiitosta robotti saa erityisesti siitä, että on aina samalla tuulella, toistaa asiat niin monta kertaa kuin halutaan, sekä säilyttää ”katsekontaktin” ja keskittyy yhteen henkilöön kerrallaan.
- Konenäköjärjestelmä antaa robotille ”silmät”, mutta kuvaa ei ole välttämätön lähettää kenenkään nähtäväksi. Ainoa kuvan tulkitsija voi olla tietokone, joka haluaman piirteen tutkittuaan voi tuhota kuvan kenenkään sitä näkemättä.
- RFID-teknologian avulla voidaan tunnistaa niin esineitä kuin ihmisiä. Tunnisteet voidaan integroida osaksi vaatteita, mutta ne voivat myös olla avaimenperiä, rannekkeita tai tarroja. RFID-tunnisteen avulla robotti voi tunnistaa, kenen kanssa hän vuorovaikuttaa ja säätää vaikkapa nopeuttaan ja puhumaansa sisältöä henkilökohtaisesti.
- Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää usealle eri kohderyhmälle. Muutostyö vaatii kuitenkin vahvaa osallistamista ja vuorovaikutusta eri alan ammattilaisten ja asiakkaiden kesken.
