Tunnista RoboAI-ammattilainen

A headstrong and humble healthcare professional

- I never knew that I could do this kind of work as a nurse! It's rewarding and I'm so thankful for Sari Merilampi for giving me an opportunity to be a part of the RoboAI team! SAMK's empathic project researcher Ryann Deloso has come a long journey from the slum and has a bright future ahead.

Hardworking Ryann is from the Philippines, from the country's South Island and third biggest city Davao with almost 1,7 million people. Ryann is the youngest of three brothers who grew up in all-male household with their father. Ryann's mother lived elsewhere but was also involved in raising the boys, along with Ryann's aunt.

- We grew up in a slum area and lived in a cottage house that my father built on the water. Life was good, even though we didn't really have order in the house and my father wasn't particular about cleanliness. I was crazy about water and spent all my days swimming, Ryann portrays.

Relentless studying for big dreams

As a child Ryann was very social and had lots of friends. He started first grade at school when he was seven years old. Ryann's mother was very strict about education and motivated her son to aim high. He read a lot and wanted to become a doctor.

- It's very competitive at schools in the Philippines. Students are divided by their enrolment score. The ones with high score attend First Section and later Science Class. They are given the best opportunities: top teachers, methods, and books. I was always in the First Section, and I did well in all subjects. I was always interested in science and biology, he reveals.

Ryann graduated from High School in the top five group. He decided to apply for a nursing college, Philippine Paramedical and Technical School of Davao, in 2005. After studying for 24 moths straight, he graduated as Valedictorian, best of his class. But it wasn't without work: he didn't want to make any mistakes, so that meant barely any sleep at all before a test. After graduating Ryann was offered a possibility to work in the USA, the state of New Mexico. He again studied for eight months and took a demanding nurse exam in the Philippine capital Manila.

- I left Davao and stayed at my cousins´ house in the province with no entertainment or other distractions and only studied. When I passed the test, I was so happy I cried. I was supposed to leave for America, but my employer was bankrupted. I was so disappointed, Ryann reminisces.

Towards the unknown

Ryann's life took a turn when Åsa Stenbacka from Vocational College of Ostrobothnia in Vaasa came to Davao to look for nurses to start practical nursing studies in Finland. For Ryann it wasn't an easy decision going a rank downwards. But at the time Ryann was working in a hospital as a nurse to get the work experience needed to work abroad. He was only paid a free lunch as his salary, and he worked also in a call-centre to make ends meet. Life felt hard in the Philippines, so he decided to come to Finland in 2009.

- The school offered free housing and lunch, so I decided to go with it. I didn't know anything about Finland before that. We were expecting something bigger, but only saw pine trees when arriving. Our apartment was in the middle of nowhere in Vaasa. It was quite the shock, Ryann laughs.

The vocational college took two years and Ryann learned Swedish during that time. In 2011 he graduated as a practical nurse (lähihoitaja) and got a job at Mediverkko sheltered housing. The clients were mainly Finnish speaking, so he picked it up too.

- I like to be with people, so for me it was a dream job. They liked me too and even gave me free Finnish tutoring. Our ward's main nurse saw that I have lots of skills and encouraged me to take on Finnish nurse (sairaanhoitaja) studies.

Ryann first hesitated but after seeing an ad of nursing qualification studies for local immigrants, he decided to move to Helsinki with his newly wedded wife in 2013. He got into the programme and the studies at DIAK took 1,5 years. After that he got a job as a nurse at the Suursuo hospital in Helsinki at a geriatric rehabilitation ward. Finally!

A rolling stone gathers no moss

- After working for a few years, I took a health technology seminar at Laurea and understood the importance of technical background in the future of nursing. That's why I applied at SAMK in 2018 and started the master's degree studies in Welfare Technology in Pori.

In 2019 Ryann and his wife stayed in the Philippines for the whole year getting to know Ryann's family and culture. While he was there, he continued with his studies and wrote his thesis. He graduated the next year and started working as a project researcher for SAMK in the RoboAI Health projects.

Last year Ryann started his own home care company in Helsinki. His biggest future goal is to get it up and running.

- It's important for me that the Filipino culture of caring is in the core of the company. Also getting technology solutions for elderly people's problems is a part of my vision.

Kehu Kollegaa

Ryann on empaattinen ja ahkera teknologian hyödyistä kiinnostunut hoitotyön ammattilainen. Ryann ottaa vastaan haasteen kuin haasteen. Hän on luova ja osaa katsoa asioita monesta näkökulmasta. Työkaverina erittäin miellyttävä ja aina suu hymyssä.

Sari Merilampi

Ryann on monialainen osaaja ja hänelle asiakasnäkökulma on aina ensimmäinen ja asiakkaan arvostus tulee esiin hänen jokapäiväisessä työssään. Ryannin kanssa on aina mukavaa tehdä töitä, hän kyseenalaistaa ja pohtii asioita hyvällä otteella.

Jenni Huhtasalo

Ryann is a collegue that I could always rely on. He's good at planning, has great ideas and really tries his best each time. He runs his own YouTube channel so he clearly isn't camera-shy, which has been very handy also work-wise. We worked together in BaltSenior project and I hope to work with him in other projects in the future J

Anja Poberznik

Ryann on oikea monitaituri! Tutkimustyössä hän on järjestelmällinen, huolellinen, suunnitelmallinen, tarkka ja paljon kaikkea muuta, joten hänellä pysyy hallussa vaikeatkin projektit. Ryann on myös todella hyvä tilanteissa, joissa työskennellään ihmisten parissa, ja hänen työkokemuksensa terveydenhuollossa tuo tärkeää näkökulmaa hyvinvointiteknologian tutkimukseen. Työkaverina Ryann tuo paljon osaamista ja sopivasti huumoria niin tilanteeseen kuin tilanteeseen, ja hänen kanssaan onkin todella mukava työskennellä 🙂

Santeri Saari

Ahkera ja määrätietoinen yhteistyön vaalija

- Olen aina ollut utelias ja kiinnostunut ilmiöistä. Miksi jotain tapahtuu ja mitä sillä voidaan tehdä? Minulle on tärkeää, että työni tuottaa hyvää, ja että saan vapaat kädet kokeilla ja tehdä hedelmällistä yhteistyötä moniammatillisessa ympäristössä. Muutto Helsingistä Poriin antoi uuden ammatillisen suunnan sekä lisää aikaa ja rauhaa perheen elämään, kertoo SAMKin tekoälyn tutkimusryhmän vetäjä Anu Holm.

Anu syntyi Siilinjärvellä perheeseen, jossa tehtiin yhdessä paljon kaikenlaista. Vanhemmat näyttivät ahkeraa esimerkkiä ja rakensivat yhdessä omakotitaloja ja mökkejä. Kahden vanhemman veljen kanssa tiiviisti varttuneena, Anulle tuli tutuksi mopojen ja autojen rassaus. Hän sai lapsuudestaan vahvan mallin, ettei naisten ja miesten töitä ole olemassa.

- Se vaikutti ajatteluuni: koko maailma on avoin ja täynnä mahdollisuuksia! Kotona myös kannustettiin koulunkäyntiin kotitöiden sijaan, se oli meidän lasten työtä, Holm muistelee.

Alakoulussa Anu oli tasaisen vahva kaikissa oppiaineissa ja tottui kyläkouluissa toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, ilman rajoituksia. Siilinjärven yläasteelta hän muistaa kannustavan ja innostavan matematiikan ja fysiikan opettajan, joka sanoi ensi kertaa, että ilman muuta haet yliopistoon. Se oli hänestä hämmentävää.

- En edes ymmärtänyt mitä se tarkoittaa, ei meidän suvustamme kukaan ollut opiskellut yliopistossa, naurahtaa Anu.

Suma onnekkaita sattumia

Lukiossa Anu valitsi hyvin sujuneet pitkän matematiikan ja fysiikan. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen suunnitelmissa oli pitää välivuosi, mutta jalkavamman vuoksi se jäi haaveeksi ja oli pakko hakea opiskelemaan. Hän ei ehtinyt enää valmistautua pääsykokeisiin, joten haki Kuopion yliopistoon lukemaan lääketieteellistä fysiikkaa vuonna 1990.

- Ajattelin, että se olisi vähän sinnepäin. Näin minun ei tarvitsisi vielä päättää mikä minusta tulee isona, vaan saisin opiskella kaikkea kiinnostavaa. Ja sille tielle jäin! Siellä koin todellisen valaistumisen, kun ymmärsin mitä kaikkea matematiikalla ja fysiikalla voi käytännössä tehdä, Anu kertoo.

Opinnot sisälsivät paljon anatomiaa ja fysiologiaa sekä harjoitustöitä käytännönläheisesti KYSin sairaalaympäristössä, sairaalafyysikon tehtäviä mukaillen. Kolmannella vuosikurssilla erityistä kiinnostusta osoittanut Anu napattiin sairaalaan töihin tekemään herätepotentiaalimittauksia. Se innosti vielä enemmän sairaalafyysikon urasta ja hän päätti jatkaa jatko-opintoihin. Tutkinto vaati viisi vuotta sairaalassa työskentelyä erikoistuvana fyysikkona, perehtymistä kaikkiin sairaalafysiikan osa-alueisiin (kliininen fysiologia ja isotooppi, kliininen neurofysiologia, radiologia ja sädehoito) sekä lisensiaattityön tai tohtorin tutkinnon suorittamisen.

Vuosikymmeneksi pääkaupunkiseudulle

Erikoistumisviran puuttuessa, Anu teki sijaisuuksia, kunnes Työterveyslaitos tarjosi hänelle tehtävää Helsingissä vuonna 1999. Hänen tehtävänään oli suunnitella koeasetelmia ja käynnistää neurofysiologian laboratorio, samalla onnistui erikoistuminen HUS:ssa. Innovatiivisessa Aivotyölaboratoriossa tutkittiin univajeen vaikutusta prosessityöntekijöiden kuormittumiseen ja palautumiseen tietointensiivisestä työstä. Holm teki aiheesta väitöskirjansa vuonna 2010.

- Elämässäni on aina tullut viiden tai kymmenen vuoden sykleissä uusi innostus ja suunta. Pikkuhiljaa potilastyö alkoi taas vetää puoleensa. Samalla tyttäremme koulun aloitus lähestyi ja halusimme muuttaa pienemmälle paikkakunnalle, Anu muistelee elämäänsä 10 vuoden takaa.

Tie vie kohti SAMKia

Anu perheineen päätyi entisen opiskelukaverinsa houkuttelemana Poriin ja sairaalafyysikon töihin Satasairaalaan vuonna 2012. Hän kiinnostui uudessa työssään tietoaltaiden hyödyntämisestä ja päätyi SAMKin Andrew Sirkan data-analytiikkakurssille työkaverinsa Minna Ampion kanssa. Tutkimustyö oli viemässä Anun taas mukanaan.

- En tiennyt, että meillä on tällä alueella tällaista osaamista. Olen ollut todella vaikuttunut. SAMKissa aloitin vuonna 2018 syksyllä, kun kollega Sari Merilampi houkutteli minua vetämään tekoälyn tutkimusryhmää, kertoo Anu lämpimästi hymyillen.

Holmin työtehtävät koostuvat mm. tutkimustyöstä eli tekoälyn tutkimusryhmän vetämisestä, tutkijoiden ohjaamisesta ja käytännön tutkimustyöstä hankkeissa, hallinnollista tehtävistä sekä yhteistyöstä muiden organisaatioiden kanssa. Työnsä haasteena Anu kokee priorisoimisen sekä tekoälyosaajien puutteen - Uudesta Ai-koulutuksesta onneksi kasvaa uusia ammattilaisia!

- RoboAI on ihanan sekalainen seurakunta! Tässä moninaisessa ja kiireisessä porukassa oppii paljon ja kaikki ovat aina valmiita auttamaan. Mahdollisuuksien etsiminen ideoiden torppaamisen sijaan, kuvaa yhteisön asennetta. Henkinen koti, jossa uskaltaa ehdottaa omia ideoita, Anu kehuu.

Kehu Kollegaa

Muistan kun olen tavannut Anun ensimmäisiä kertoja, aiheena oli tekoälyn eri metodeita. Ihailin hänen tapaansa kuunnella ja kyseenalaistaa, kun hän yhdisteli sitä omaan osaamiseensa. Tästä tunnistaa kunnon innovaattorin. Anu tietää paljon ja hänen työnsä on kehittävää ja inspiroivaa. Hän on reilu ja helposti lähestyttävä. Anusta huokuu positiivinen tekemisen meininki, joka tarttuu muihin. Anun tapaisia ihmisiä tarvittaisiin enemmän!

Sanni Sjöholm

Olen löytänyt itseni useasti tilanteesta, jossa Anu selittää vaikeista asioista oivaltavasti ja minä mietin, miten älykäs ja vakuuttava hän voi olla. Anu innostuu helposti, on valmiina käärimään hihat ja poistamaan esteitä kehittämisen tieltä. Kehityskohteitahan riittää ja Anun kanssa ideoiminen on aina hauskaa ja kannustavaa.

Sari Merilampi

Anu on jämpti ja helposti lähestyttävä todellinen asiantuntija! Osaa kertoa käppyrät ja käyrät konkreettisesti kaikille ymmärrettävällä tavalla.

Krista Toivonen

Anu on todellinen tieteilijä sekä sote- ja tekniikan alojen osaava konkreettinen yhdistäjä.

Mirka Leino
 

Anu huokuu energiaa ja intoa, eikä pidä kenenkään panosta itsestäänselvyytenä. Anu antaa palautetta ja merkityksellisyyden ja arvostuksen tunteen. Kiireessäkin hänellä on aikaa nauraa ja kysyä, että "Mitä kuuluu?" 😊

Pia Halttunen

Taitava ja osaava tiimin vetäjä jolla langat pysyy käsissä. Anun tiimissä on hyvä tehdä töitä. Huippumukava tyyppi!

Jussi Bergman

Anu on ihanan innovatiivinen ja kannustava. Häneltä saa myös aina tukea kun sellaista tarvitsee.

Minna Ampio, Satasairaala

Aikaansaava ja luotettava tiimipelaaja humoristin asenteella

- Näen vahvasti, että teknologia tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävä ja hyödyllinen osa fysioterapiaa. Minusta tuntuu hienolta olla tutkimuksen kärkipaikalla ja jakaa muille tietoa, kertoo hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmässä toimiva SAMKin projektitutkija ja taitava fysioterapeutti Taina Jyräkoski.

Panelian kylästä kotoisin oleva kotiseuturakas Taina on perinteinen maatalon tyttö. Hän syntyi viisihenkisen perheen iltatähdeksi, vanhemmat veljet ovat yli kymmenen vuotta häntä vanhempia. Perheen vanhemmat työskentelivät tilan töissä: maanviljelyä, metsähommia ja Tainan syntyessä pihapiirissä oli myös porsitussikala. Elämä maatilalla pyöri töiden ympärillä, ja niihin ottivat osaa myös lapset. Taina muistelee touhunneensa erityisesti possujen kanssa.

Kotoa tuli myös oppi työajattomuudesta ja sen vaikutus hänen työmoraaliinsa: työtä tehdään silloin kuin sitä on ja loppuun asti, kelloa katsomatta.

- En voisi kuvitella itselleni sellaista tasan kahdeksasta neljään -tyyppistä työtä, hän myöntää.

Luonnonlahjakkuus koulussa

Kiltti ja tunnollinen Taina oli aina hyvä koulussa. Ala-aste oli kolmen kilometrin päässä kotoa, ja sinne mentiin pyörällä tai potkukelkalla. Hänen lempiaineitaan olivat käsityöt ja liikunta.

- Isäni aina sanoi, että minulla on tylsä todistus, pelkkiä kymppejä ja ysejä. En koe silti ikinä tehneeni koulumenestykseni eteen kauheasti töitä, kertasin vain koulussa käydyt asiat. Huolellinen toki olin, Taina muistelee.

Taina harrasti jo pienestä lähtien omien sanojensa mukaan "kaikkea mikä Paneliassa vain oli mahdollista". Naisvoimistelussa hän kävi koko kouluikänsä ja ohjasi myös ystävänsä kanssa ryhmää. Lisäksi musiikki oli lähellä sydäntä: hän lauloi kuorossa ja soitti pianoa. 4H-kerho, partio ja seurakunnan kerhotkin tulivat tutuksi. Lavatansseissa hän kävi 16-vuotiaasta asti.

Taina kirjoitti ylioppilaaksi Panelian lukiosta vuonna 1998 hyvin arvosanoin. Sen jälkeen hän haki opiskelemaan Turun OKL:een, kuten oli 7-vuotiaasta asti suunnitellut. Opiskelupaikkaa ei kuitenkaan herunut. SAMKista saatu paikka fysioterapiakoulutukseen ei kiinnostanut siinä kohtaa riittävästi, vaan Taina pyysi lykkäystä ja suuntasi Varalan urheiluopistoon liikunnanohjauksen kurssille ja teki kevään sijaisuuksia koulussa. Hän haki uudelleen OKL:een, mutta ei päässyt sisään vieläkään.

Kohti omaa ammattia

- Olen ajatellut, että minun ei ollut tarkoitus päästä sinne. Aloitin fysioterapiaopinnot SAMKissa ja päätin hakea OKL:een vielä kerran. Kesken opintojeni kuitenkin valaistuin, että ehkä en haluakaan luokanopettajaksi. Fysioterapia on ohjaamista ja opettamista, vastaan tulee monenlaisia asiakkaita ja on motivoivia erikoistumismahdollisuuksia. Olisihan se ollut aivan eri juttu opettaa A-kirjainta vuosi toisensa jälkeen, Jyräkoski ajattelee nyt.

Hän valmistui vuonna 2003 ja kiinnostui erityisesti neurologisesta fysioterapiasta. Sillä haetaan apua toimintakykyyn sellaisilla henkilöillä, joilla on keskushermoston toimintahäiriöistä johtuvia sairauksia, kuten toispuolihalvaus, Parkinson tai lihastaudit.

- Kun ihminen on menettänyt sairauden tai onnettomuuden vuoksi toimintakykynsä, harjoitellaan niitä asioita, jotka tuntuvat vaikeilta. Neurologisen fysioterapian kokonaisvaltainen merkitys asiakkaan elämään ehkä oli se, mikä minua siinä puhutteli, hän kertoo.

Tavattuaan tulevan aviomiehensä lavatansseissa kuin Suomi-filmissä ikään, lapsuuden haave perheestä konkretisoitui. Taina työskenteli valmistumisensa jälkeen Satalinnassa, Satakunnan keskussairaalassa ja Harjavallan terveyskeskuksessa äitiyslomien ja vanhempainvapaiden välissä. Hän aloitti neurologisesta fysioterapiasta vastaavana Harjavallan Fysioterapiakeskus Kuntotutkassa vuonna 2009. Töihin kokoaikaisesti palattuaan, hän koki tärkeäksi ammattillisen jatkokoulutuksen ja kehitti itseään käytännön asiakastyöhön.

Teknologiaa fysioterapiaan

Tainan työelämä koki muutosten tuulia. Soteuudistus oli muuttamassa pienten fysioterapiayritysten asemaa ja Kelakin uudisti kilpailutussääntöjään. Kilpirauhassyövästä selvittyään, hän päätti hakea vastapainoa fyysisesti raskaalle ja nyt epävarmemmalle työlleen. Hän hakeutui SAMKin englanninkieliseen kuntoutuksen YAMK-tutkintoon vuonna 2018. Sari Merilammen kautta Taina löysi aiheen opinnäytetyölleen: Indego-kävelyrobotin. Valmistumisen jälkeen Jyräkoski jäi osa-aikaisesti työskentelemään hanketöihin projektitutkijana.

- Nautin siitä, että saan tehdä edelleen käytännön työtä asiakkaiden kanssa ja sitten pääsen haastamaan itseäni näiden projektien kanssa ja hyödyntämään YAMK-tutkinnossa oppimaani.

Pandemian aiheuttama siirtyminen etätyöhön ei ole voinut olla vaikuttamatta myös Tainan sopeutumiseen uuteen työyhteisöön.

- En vielä oikein tunne taloa tai ihmisiä. Odotan kyllä sitä, että voimme olla aktiivisesti enemmän yhdessä ja pääsen tutustumaan työkavereihin. Pidän hanketyöskentelystä ja tulevaisuudessa siintää vielä ajatus fysioterapiaopettajan tehtävistä, hän kertoo hymyillen.

Kehu kollegaa

Taina on jämpti luottopelaaja, joka hoitaa niin paperihommat, koordinoinnit, laitetestaukset kuin robottiterapiat. Tainan kanssa työskentely on hauskaa - ei tarvitse suodattaa vitsejä ja saa samalla mitalla takaisin. Huipputyyppi.

Sari Merilampi

Taina is my fellow physiotherapist who I really enjoy working with. She is also an exoskeleton specialist and wonderful with clients. Kind, thoughtful, professional, a great listener and personal problem-solver are just some of the traits that Taina possesses. We've had great work spirit with Taina and also some funny situations when working with our dear Indego exoskeleton. I'm happy to have Taina in our team!

Anja Poberznik

Tainan kanssa työskennellessä voi olla varma, että kaikki on järjestyksessä ja varmistettu. Huumorilla höystetty pedantti työkaveri.

Krista Toivonen

Tainan kanssa on aina kiva tehdä töitä, olipa kyseessä sitten mikä homma tai projekti tahansa. Taina on myös aina tosi positiivinen ja mukava, ja hän tekee hyvästäkin päivästä entistä paremman 😊

Santeri Saari

Taina on uskomaton ammattilainen, joka tuntee ja avaa fysioterapiamaailmaa meille muille. Hän on samalla koko ajan valmis oppimaan uutta teknologiasta sekä kokeilemaan ja hyödyntämään teknologiaa fysioterapian näkökulmasta. Tainan avoimuus teknologiaa kohtaan ja ideat sen hyödyntämisestä avaavat meille koko ajan uusia mahdollisuuksia yhteiskehittämiseen! Taina on loistotyökaveri!!!

Mirka Leino

Lämmin ja kokeilunhaluinen innovaattori

- Minun työssäni parasta on ihmisläheisyys, jatkuvat kehittämiskohteet ja konkreettinen, positiivinen vaikutus toisen ihmisen elämään, summaa SAMKin yliopettaja ja hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmän vetäjä Sari Merilampi. Luonnonlapsimainen uteliaisuus sai Sarin jo alakouluikäisenä kiinnostumaan levysoittimen ja vahvistimen kytkennöistä. Ystävät ennustivat hänestä sähkönaista, mutta toisin kävin. Hän päätyi teknologia-alalle osittain sattumalta ja osittain toisten innostamana.

- Vaikka olen aina ollut kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteistä, koen että opettajillani ja luokanvalvojillani on ollut valtavan suuri vaikutus ammatinvalintaani. Ala-asteen opettajani rakasti matematiikkaa ja kirjat otettiin mukaan joka paikkaan, myös pikkujouluihin, hän muistelee.

Porin Lyseon lukiossa Saria kiinnosti ydinfysiikka ja biokemia, mutta liian teoreettinen työ ei sopisi kädet savessa -tyyppiselle ihmiselle, joka haluaa nähdä heti työnsä tulokset.

- Olen tässä asiassa kuin isäni, minun on pakko päästä itse kokeilemaan. Elektroniikka- ja kytkentäalustalla työskentely oli juuri siksi niin kiinnostavaa, koska laskelmat muuttuivat heti käytännöksi ja sait luonnontieteen ja tekniikan yhdistämän välittömän palautteen, analysoi Merilampi.

Hän päätyi opiskelemaan diplomi-insinööriksi Porin yliopistokeskukselle pääaineenaan elektroniikkatuotanto ja sivuaineinaan ohjelmistotuotanto ja tuotantotalous. Pikkuhiljaa myös opetus alkoi kiinnostaa. Väitöskirja painettavista RFID-tunnisteantenneista valmistui vuonna 2011.

Vahva tarve auttaa ajaa eteenpäin

Teknisen puolen vastapainoksi Sari peri äidiltään vahvan hoivaajan roolin. Tämä pehmeä puoli tuskin jää keneltäkään hänen kanssaan toimivalta huomaamatta.

- Olen aina halunnut auttaa ihmisiä. Äidilläni oli tapana auttaa kulmakunnan mummoja ja käydä heille kaupassa, joten olen tottunut olemaan ikäihmisten kanssa tekemisissä. Kehitysvammaisen veljeni kautta olen tutustunut monenlaisiin ihmisiin ja teini-ikäisenä näin elämän kurjan puolen, päihdeongelmia ja rikollisuutta. Erilaisten ihmisten tunteminen on minulle suuri rikkaus, mutta hoitotyöhön olen liian herkkä, avaa Sari.

Väitöstutkimukseen liittyvän konferenssin yhteydessä hän koki ahaa-elämyksen, ja ymmärsi että juuri hyvinvointiteknologiassa yhdistyy turvallinen teknologia ja mielekäs vuorovaikutus mummojen kanssa. Hän haki lopulta SAMKin automaatiotutkijan paikkaa vuonna 2011.

- Vaikka automaatio ei yksistään kiinnostanut, kollega Mirka Leino kannusti hakemaan paikkaa. Hyvää tutkijaa me etsitään, kyllä sinä paikkasi löydät, hän rohkaisi. Ja ajattelin, että SAMKin sotealan ihmisistä voisi löytyä hengenheimolaisia. Ja niin kävi, Merilampi muistelee.

Monipuolinen kattaus työtä

Sari toimii tällä hetkellä yliopettajana hyvinvointiteknologian YAMK-opinnoissa sekä hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmän vetäjänä. Merkittävä osa työtehtäviä on verkostoitumista: työelämäyhteistyötä, kansainvälistä yhteistyötä ja tutkijayhteistyötä eri aloilla.

- Se on todellinen rikkaus, kun saa katsoa asiaa eri näkökulmista, hän muistuttaa.

Myös hankerahoituksen hakeminen uusille jalostetuille ja konkretisoiduille ideoille on keskeistä. Uusimpana aluevaltauksena on dosentuuri Tampereen yliopiston data-analytiikan ja optimoinnin (DAO) tutkimusryhmässä. Ensiarvoisen tärkeää on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.

Helposti innostuvana ihmisenä hän kokee haasteena oman aikansa hallinnan, aika ei meinaa riittää kaikkeen kiinnostavaan.

- Itsensä johtaminen on tässä työssä olennaista ja valitettavasti kukaan ei tule sanomaan, että kello on neljä, laitas nyt se kone kiinni. Paitsi muksut, Sari nauraa.

Työyhteisön merkitys on hänen mielestään vain korostunut pandemian ja etätyöskentelyn myötä.

- Tämä työ on kokonaisvaltaista ja sitä on paljon, hyvät työkaverit ja sopivan härskit jutut tuovat kaivattua vastapainoa. Nämä tyypit tukevat ja antavat energiaa, se on valtavan tärkeää, kiittää Sari.

Kehu Kollegaa

Sari on uskomattoman rautainen tutkimuksen ammattilainen. Häneltä sujuu niin projektien pyörittäminen, rahoitusten hakeminen, opiskelijoiden ohjaaminen kuin loistavien tieteellisten artikkelien kirjoittaminen. Sari tuo porukkaan vauhtia, huumoria ja ihania hetkiä!!!

Mirka Leino

Sari on älyttömän älykäs & älyttömän reilu työkaveri.

Krista Toivonen

Sari haluaa nostaa työkavereistaan parhaat puolet esiin. Aina ei itsekään tiedä jotain osaavansa, mutta Sari antaa mahdollisuuden yrittää ja erehtyä. Huipputyyppi, joka kaiken kiireensä keskellä luo innostavan ilmapiirin ryhmäänsä ❤

Taina Jyräkoski

Sari on varsinainen Duracell-pupu! Hän on luottopelaaja, idearikas innovoija, aina valmis laittamaan kädet saveen tunteja laskematta ja nopealla aikataululla. Sarille kun sanoo HEP, on homma valmis alta aikayksikön. Sari ei pidä kenenkään roolia tiimissä itsestäänselvyytenä, vaan arvostaa saamaansa tukea ja apua. Ihan best kollega!

Pia Halttunen

Jos kaikki olisivat kuin Sari, maailma kehittyisi huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin, mutta pysyisi ystävällisenä ja herttaisena paikkana.

Jaana Sävel

Varsinainen moniosaaja, jolla on samaan aikaan monta rautaa tulessa. Sydäntä lähellä on hyvinvointiteknologian opettaminen ja kehittäminen, sekä innovatiivisella otteella uusien ratkaisujen löytäminen mm. ikäihmisten arjen helpottamiseksi. Sarin kanssa on ilo tehdä töitä. Hänet saa helposti innostumaan uusista ideoista ja kokeiluista, jonka lisäksi hänellä on ilmiömäinen kyky löytää ongelmiin ratkaisuja esteiden sijaan.

Anu Holm

Sari on upea innovaattori, jolta ei ideat lopu! Hän on teknologia-alan supernainen, jolla pysyy hienosti kymmenet langat yhtäaikaisesti käsissä. Sari saa omalla ammattitaidollaan ja osaamisellaan kaiken tekemisen näyttämään niin helpolta ja sujuvalta. Tämän tehopakkauksen kanssa on aina ilo tehdä yhteistyötä! ❤

Niina Holappa, Prizztech Oy

A nature-loving people person with high work ethic

- People are the best part of RoboAI team. Everyone is ready to share their knowledge without expecting anything in return. That's amazing and it's not like that everywhere, reminds Anja Poberznik, SAMK's project researcher and Indego Exoskeleton Specialist. She infected her whole family with Finland mania before settling down to the land of her idol, Ville Valo.

Anja was born and raised in northern region of Slovenia. Already as a child she embraced her connection with nature and spent a lot of time playing outside with the boys of the neighbourhood. Her top school subjects were Slovenian grammar and geography.

- School was always a top priority in my life. My Dad taught me that education gives you possibilities in life, so I was very focused on that, she says.

HIM made her

When Anja was 14 years old, she discovered a Finnish rock band called HIM and that determined the course of her life to come. The music spoke to her and she became a serious fan of the band, and later also Finland. She had other fans as pen friends from all over the world and she opened a Finland lovers' forum on the Internet.

- HIM is the reason I'm here in Pori today. When I discovered HIM is from Finland, I got really interested in Finnish culture and language and started learning Finnish phrases online, I also took some short Finnish courses later, Anja explains.

After graduating from high school in 2005, she started studying Slovakian language and literature, and general linguistics at the University of Ljubljana. But studying Slovakian didn't put her off Finland: by then she had friends in Finland, and she visited them occasionally. In 2012, she moved to Finland for a year to work in Helsinki as an Au pair. The family was half Finnish and half Slovenian, and Anja took care of the family's two kids.

- Living in Helsinki was a really nice experience for me, it was my first longer stay in Finland. I got many new friends in Helsinki and I travelled also in other cities. After that year I went back home and a bit later I realised I wanted to study something where I could help people, she remembers.

From couchsurfing to technology

Anja's sister was diagnosed with MS and it made her consider studying something from the medical field. Physiotherapy was chosen as the best possibility and she applied to Satakunta University of Applied Sciences in 2014.

- Pori was very good to me from the start. I immediately connected with people here. I was very social and open as a student and my Polish flatmate became one of my best friends. We entered the international couchsurfing community in Pori and made lots of friends. We had weekly meetings and activities year around, she explains with enthusiasm.

Couchsurfing fit right into Anja's core values: love of travelling, ecofriendly awareness and free exchange of experience and connection. Her studies proceeded well, and when it was time for the thesis, a friend Niina Kiintonen (Inberg) working for SAMK at the time suggested that Sari Merilampi might have something interesting to work on. And she sure did, Anja took on a thesis about using exoskeleton in rehabilitation. That was her first dive into technology. After her thesis presentation, she was offered a job in the RoboAI team in Sari's Wellbeing Enhancing Technology Research Team.

- I started working just as the summer holiday started for everyone, so I felt a bit lost in the beginning. Santeri Saari helped me a lot and answered my questions. I was so excited about all the new things to learn and the possibilities, that I when Friday came, I was a bit sad having to wait until Monday to work again, laughs Anja. She appreciates the people and helpful atmosphere of the RoboAI team.

More hands-on, less multitasking

Right now, Anja is working as a project manager in the Baltsenior 2.0 project, takes part in other projects and coordinates cooperation with local physiotherapy and rehabilitation companies as a licenced Indego Exoskeleton Specialist. She admits sometimes missing the direct hands-on work of helping people, which was the primary purpose to get into physiotherapy. But using the exoskeleton with patients helps with that feeling.

- One of the best things about my job is to provide hands-on therapy for the patients with the help of technology. It's uplifting to get concrete feedback from the patients, like their posture is better, they have less pain or that they can walk longer. It's important to hear that from the end user to know that I'm doing my work well, Anja explains.

In the future, she is interested in teaching and mentoring students. She also hopes to multitask less.

Kehu Kollegaa

Mahtavaa seuraa erilaisissa työtehtävissä ja tauoilla ❤ Innostunut kehittämään ja kokeilemaan laitteita, joilla voisi taata kuntoutujille tehokkaampaa terapiaa! Tarkkana ja huolellisena ihmisenä pitää myös huolen, ettei muutkaan unohtele asioita 😊

Taina Jyräkoski

Anja, meidän exoskeleton ekspertti, on taitava ja monipuolinen työmyyrä, joka on aina valmiina käärimään hihat. Hän täydentää järjestelmällisyydellään tiimiä ja saa pidettyä langat käsissään. Anja on yhteishengen luoja ja häntä kiinnostaa myös työkavereiden hyvinvointi. Ihan huippu!

Sari Merilampi

Anja on aina ystävällinen ja valmis auttamaan, supernopea tiedon hakija! Anja hoitaa asiat 110% tarkkuudella 😊

Krista Toivonen

Anja on täsmällinen, tarkka ja samalla hämmästyttävän nopea kaikessa mitä hän tekee. Projektipäällikkönä Anja on empaattinen ja helposti lähestyttävä, ja hänellä pysyy langat käsissä haastavissakin tilanteissa. Anjalla on myös ideoita melkeinpä kaikkeen!

Santeri Saari

It is always a pleasure to work with Anja! She is always positive and open to new ideas. And always ready to help others!

Petteri Pulkkinen

Sympaattinen ja avulias teknologian moniosaaja

- Yhdessä työskentely hyvässä porukassa on iso osa työssä viihtymistä ja samalla työn merkityksellisyys kasvaa, kertoo SAMKin projektitutkija Santeri Saari, jolle työyhteisön merkitys on suuri. Vuoden hanketoimijaksi 2019 valittu työpaikan todellinen "hyvä tyyppi" elää päivän kerrallaan.

 Aina ystävällinen ja auttavainen Santeri on syntynyt ja kasvanut Porin Toejoella. Perheeseen muodostui kahden pojanviikarin myötä miesvalta, ja teknologia oli suuressa osassa elämää jo lapsena. Hän oli lapsena hiljainen, mutta sosiaalinen, ja löysi jo varhain samanhenkisiä ystäviä.

- Tietokoneet, puhelimet, pelikonsolit, audiolaitteet, videolaitteet, kaikki kiinnostivat minua valtavasti. Tietokoneet erityisesti, koska niihin voi lisätä erilaisia laitteita, muokata ja kustomoida omiin tarpeisiin, Santeri kertoo.

Työvoitto pitkästä matematiikasta

Saari kävi Toejoen koulua ja siirtyi Porin Lyseoon yläasteelle ja lukioon. Hän oli kohtalaisen hyvä koulussa, halusi panostaa siihen mahdollisimman paljon. Lempiaineiksi nousivat musiikki ja kielet, hän luki äidinkielen, englannin ja ruotsin lisäksi myös venäjää. Santerin päättäväisyydestä kertoo paljon se, kuinka hän taisteli läpi haastavasta pitkästä matematiikasta.

- En periaatteesta halunnut vaihtaa lyhyeen, tärkeintä oli vain päästä läpi. Uskoin, että opin silti paljon, vaikka se ei arvosanoissa näkynytkään. Sitkeydestä oli paljon hyötyä myöhemmin insinööriopinnoissa, Santeri muistelee.

Vapaa-ajallaan hän harrasti bänditoimintaa ja soitti itseoppineena kitaraa ja bassoa. Myös moottoripyöräilyn tuoma vapauden huuma vei mukanaan, nyttemmin se on vaihtunut polkupyörään.

Santeri kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2014 ja isoveljen mallin mukaan, hänkin haki SAMKiin opiskelemaan. Tietokoneiden kanssa koko lapsuutensa touhunneena, tieto- ja viestintätekniikka tuntui oikealta ja loogiselta valinnalta. Pitkästä matematiikasta sai lisäpisteen, joten se taistelu kannatti!

- Opinnot sujuivat hyvin, korkeakoulun opiskelutyyli sopi minulle. Valitsin suuntautumisvaihtoehdokseni sulautetun ohjelmoinnin, vaikka se tuntui aluksi todella hankalalta, hän myöntää.

Monipuolista työtä hankkeissa

Kun työharjoittelupaikkaa alueen yrityksistä ei löytynyt, aloitti Saari kesäharjoittelijana SAMKin TKI-laboratoriossa vuonna 2016. Hänen tehtäviinsä kuului mm. ohjelmointia sekä pelien suunnittelua hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmässä. Santeri valmistui huhtikuussa 2018 ja jatkoi työskentelyä SAMKissa kokoaikaisena projektitutkijana.

Valmistumisen jälkeen Santerin työt ovat olleet erittäin monipuolisia: ohjelmoinnin lisäksi hän on työskennellyt useissa robotiikan ja hyvinvointiteknologian projekteissa sekä esitellyt SAMKin toimintaa sekä RoboAI:n yhteiskäyttölaboratoriota ja sen eri teknologioita tuhansille vierailijoille.

- Aluksi esittelytyö oli minulle epämukavuusalueella, mutta nyt on pakko sanoa, että olen työssäni eniten oppinut juuri sosiaalisia taitoja. Se on tärkeää, sillä meidän pitää pystyä luontevasti kertomaan yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille toiminnastamme ja palveluistamme. Työn ihmisläheisyys on yllättänyt positiivisesti, ei tarvitsekaan koodata yksin jossain kellarissa, hän nauraa.

Opettamisen halu on herännyt

Kiinnostus teknologiaa kohtaan ja varsinkin lähes itsensä ikäisiin, nyt jo retroihin laitteisiin, ei ole sammunut. Santeri kustomoi niitä omaan käyttöönsä ja pyörittämään myös nykyaikaisia ohjelmia. Häntä kiehtoo teknologian kehittyminen ja miten asiat ennen tehtiin, kun ei ollut mahdollista ladata verkon kautta ohjelmia tai tietoa.

Saari on totuttu näkemään humanoidirobotti Pepperin kanssa, heillä on selkeä viha-rakkaussuhde.

- Vaikka Pepper ei usein toimi ongelmitta, on hänen kanssaan koettu monia hauskoja hetkiä ympäri Suomea. Pepper on helposti lähestyttävä ja varsinkin lapset innostuvat hänen näkemisestään. Yksi mieleenpainuvimmista reissuista oli lastenohjelman kuvaukset Joensuussa, johon ajoimme yli 500 km suuntaansa Pepperin kanssa kahdestaan, kertoo Santeri.

Tulevaisuudessa häntä kiinnostaa erityisesti opettaminen ja harkinnassa on lisäkouluttautuminen.

- Olen ollut mukana Robotiikka Akatemian opiskelijoiden ohjauksessa ja avustanut muita opettajia. On hienoa, kun voi jakaa omaa osaamistaan toisille, ja nähdä miten toinen oppii ja kehittyy.

Kehu Kollegaa

Santeri on hyväsydäminen lähihelppari. Hän on äärimmäisen miellyttävä työkaveri ja auttaa niin laitteiden esittelyssä, tuotekehityksessä, opetuksessa kuin teknisten pulmien ratkaisussa. Maine kiirii - Santeri saa autella samkilaisten lisäksi yhteistyökumppaneitamme kokeilujen keskellä.

Sari Merilampi

Jos et jotain tiedä tai osaa - saat aina apua Santerilta! Santeri osaa ja jaksaa selittää asiat niin, että varmasti jokainen ymmärtää. Santeri on sote-teknologian tulkki😊 Huippu työkaveri 🤩

Krista Toivonen

Minulle Santeri tuli tutuksi Pepper -humanoidrobotin kaverina, joka sai Pepperin kommunikoimaan, esiintymään ja jopa tanssimaan. Ajan myötä Santerin monipuolinen osaaminen robotiikan lisäksi tietotekniikassa on tullut ilmi erilaisissa yhteishankkeissa. Santeri hoitaa mitä lupaa ja vähän enemmänkin. Huipputyyppi, ei ihme että hänet on SAMK:lla palkittu vuoden hanketoimijana!

Anu Holm

Santeri on kaikkien ihannetyökaveri! Hän on aina valmis auttamaan kaikkia, hyppää innolla mukaan kaikkeen uuteen tekemiseen ja ottaa haltuun teknologian kuin teknologian. Santeri on alusta asti osoittanut uskomatonta kykyä tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ja kaikenlaisissa tilanteissa. Santeri ❤️

Mirka Leino

Jos yhteen ihmiseen voi kiteyttää huomattavan teknisen osaamisen ja äärimmäisen ystävällisyyden, se on Santeri. Hieno työkaveri ja hyvä ystävä!

Juho Salli

Santeri on mutkaton ja superavulias luottopelaaja, joka ottaa syötön vastaan pehmeällä kosketuksella ja toimittaa pallon maaliin vastustajia kunnioittaen.

Petteri Pulkkinen

Dynaaminen moniammattilainen innostavalla asenteella

- Sotemaailmasta tulleena, olen sulautunut todella hyvin tähän porukkaan ja minut on otettu hienosti mukaan. Täällä kaikkien kokemusta arvostetaan, voit olla vahvasti omalla tontillasi, eikä tyhmiä kysymyksiä ole. Omat ideat ja ajatukset voi tuoda rohkeasti esille, ilman että mietitään sitä roolia missä toimit, SAMKin projektitutkija Krista Toivonen kehuu RoboAI-tiimiä ja uskoo löytäneensä paikkansa työelämässä.

Ahkera ja avarakatseinen Krista on kotoisin maalta, Kullaan Palukselta. Äidin perheen maatila oli perheen rakas koti, pihapiirissa asuivat perinteiseen tyyliin myös mummu ja pappa. Vanhemmat pitivät tilaa, hoitivat lehmiä ja viljelivät maata, ja Krista oli veljensä kanssa mukana töissä. Maaseudun yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen vaikuttivat häneen voimakkaasti.

- Lapsuuteni loi minulle läheisen suhteen luontoon ja antoi minulle hyvin perinteiset arvot. Totuin jo lapsena olemaan monessa mukana: oli nuorisoseuran- ja liikuntaseuran sekä kyläyhdistyksen toimintaa. Kannettiin vastuuta koko kylästä ja leikittiin koulun jälkeen porukalla. Siksi ehkä päädyin hoitoalalle, Krista muistelee.

Voimaa metsästä ja liikunnasta

Paluksen kyläkoulussa oli 28 oppilasta kuudella luokalla, Kristan luokalla viisi tyttöä ja yksi poika. Hän oli tunnollinen ysin tyttö. Lempiaineita olivat käsityöt, liikunta ja lukuaineet, myöhemmin kemia. Yläasteelle siirryttiin Ulvilan Friitalaan, se oli jännittävä harppaus monisatapäiseen kouluun ja koulumatka piteni lähes tuntiin.

Kristan elämään kuului tärkeänä osana luonnossa leikkiminen ja liikkuminen. Hän myöntää pöhkivänsä edelleen mieluiten vapaa-aikanaan metsässä, nykyään tyttäriensä kanssa metsästäen, sienestäen ja marjastaen. Hän harrasti lapsena hiihtoa paikallisessa liikuntaseurassa ja kilpaili kansallisella tasolla aina lukioikään asti.

- Kilpailuista saaduilla palkintolusikoilla voisi kahvittaa satapäisen porukan, hän nauraa.

Teknologia ei ollut suuressa osassa Toivosen lapsuutta, mutta heidän kodissaan oli yksi kylän harvinaisista Commondore 16 -tietokoneista.

Vierivä kivi ei sammaloidu

Krista aloitti Ulvilan lukion vuonna 1990 ja hänestä piti tulla kotitalousopettaja. Mutta toisin kävi. Lukio jäi kesken, kun kutsumus vei kuntohoitajan opintoihin Tampereen terveydenhuolto-oppilaitokseen. Valmistumisen jälkeen hän oli hetken töissä silloisella Porin Diakonialaitoksella. Kotitalouspuoli jäi mietityttämään, joten hän suoritti myös talouskoulun.

Kristan inhoama fysiikka seurasi häntä fysioterapiaopintoihin, kuten yksi hänen opettajistaan ennustikin. Hän muutti Lappeenrantaan opiskelemaan vuonna 1992 ja palasi valmistumisensa jälkeen Satakuntaan ja työskenteli fysioterapeuttina ympäri maakuntaa. Krista kuitenkin janosi lisää tietoa ja koulutusta, joten hän haki SAMKiin kuntoutusohjaajaksi opintoihin ja valmistui ensimmäisten joukossa vuonna 1998. Sen jälkeen tie vei Turun AMK:uun, jossa hän opiskeli toimintaterapeutiksi ja työskenteli mm. Ruissalon ja Naantalin kylpylöissä. Poriin paluun jälkeen Krista työskenteli lähes vuosikymmenen ajan Länsi-Suomen Diakonialaitoksella. Ylemmän AMK-tutkinnon kuntouksesta hän suoritti vuonna 2012.

- Monialainen kiinnostus kuntoutusta kohtaan on motivoinut opiskeluani. Niiden rinnalla olen lisäksi tehnyt töitä koko ajan. Tutkintojen moninaisuus ei vaikuttanut työni sisältöön merkittävästi, mutta siirryin tekemään enemmän sopeutumisvalmennuksia ja kurssimuotoista ohjauksellista toimintaa, Krista selittää.

Toivonen aloitti Sataedulla projektitöissä vuonna 2010. Muutaman vuoden sisällä hän jäi kokonaan pois fysioterapeutin työstä ja pedagogisten opintojen jälkeen hän sai sotealan lehtorin viran Sataedulta.

Tulevaisuuden hoitotyön arki

- MeWet-älykodin kautta alkoi yhteistyöni SAMKin Andrew Sirkan ja Sari Merilammen kanssa. Hankkeen yhteydessä huomasimme, että meillä on paljon yhteistä tekemistä ja intressejä. Sarin kautta hyppäsin lopulta myös töihin SAMKin RoboAI-tiimiin ja teknologian syvään päähän, Toivonen selittää.

Diginepsy-hankkeessa opettajan työnsä ohessa mukana oleva Krista on oikea henkilö suunnittelemaan teknologian tuomista osaksi fysio- ja toimintaterapeutin sekä lähihoitajan työtä. Monivuotinen kokemus alan eri tehtävistä mahdollistaa teknologian jalkauttamisen eri käyttäjien, kuten hoitajien ja asiakkaiden näkökulmista. Hän näkee, että teknologian merkitys tulevaisuuden hoitotyössä on merkittävä.

- On tärkeää tuntea se maailma, mihin sitä teknologiaa viedään. Pelkkä tekninen näkemys ei riitä. Tulevaisuudessa tärkeintä on toimintakyvyn ja elämän makuisen elämän mahdollistaminen teknologian avulla. Enää ei tarvitse puhua, että robotit vievät hoitajien työt, kun työvoimapula on valtava. Oikea asenne ja tuki on tärkeää, jotta aiheettomat pelot eivät saa valtaa, muistuttaa Toivonen.

Hän kokee nyt löytäneensä paikkansa työelämässä ja haluaa tulevaisuudessakin olla mukana hyvinvointiteknologian kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä kohti hoitotyön arkea.

Kehu Kollegaa

Krista on huipputyyppi! Aina tuhat rautaa tulessa, mutta ei koskaan valita kiireestä. Häneen voi luottaa joka tilanteessa, niin työasioissa kuin ystävänä. Hänellä on aina aikaa auttaa. Kristalla on hieno piirre, että hän ei koskaan tyrmää mitään ideoita vaan lähtee avoimin mielin mukaan kaikkeen.

Jenni Huhtasalo

Krista on vauhdikas, lämmin, ystävällinen, avarakatseinen ja avulias "fysionööri". Krista on hyvinvointialan monitaituri, joka ei haasteita pelkää ja on aina valmis käärimään hihat. ❤

Sari Merilampi

Krista on todellinen ammattilainen, joka on aina valmis ottamaan vastaan vaikka millaisia haasteita ja tasoittamaan teknologiaratkaisujen tietä sote-alalle. Kristan hyväntuulisuus ja loistava asenne sopivat just hyvin RoboAI-porukkaan.

Mirka Leino

Krista on innokas ja halukas olemaan mukana kaikessa ja kiinnostuu helposti uusista asioista! Aina ei aika antaisi myöden osallistua, mutta silti Krista järjestää niin, että ehtii edes vähän olla mukana! Kristan päivässä tuntuu olevan tunteja enemmän kuin 24 ❤ Tehopakkaus työkaverina!

Taina Jyräkoski

Aina iloinen ja muut huomioiva moniosaaja, jolla ei mene pasmat sekaisin yllättävissäkään tilanteissa. Vie hyvinvointiteknologian ilosanomaa opetuksessa ja erilaisissa hankkeissa eteenpäin. Krista on todellinen työpäivän piristys.

Anu Holm

Sisukas ja rohkea yrittäjähenkinen ideanikkari

- Koodaamista en halua koskaan lopettaa. Siinä kaikki on mahdollista ja uuden luominen on niin hienoa, summaa Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkija ja lehtori Peter Virtanen. Omaa konemusiikkia tekevä insinööri kertoo opiskelijoilleen, että haastavasta opintopolusta huolimatta voi löytää oman paikkansa työelämässä.

Veijarimainen Peter on alun perin kotoisin Harjavallasta. 1,5 vuoden iässä hän muutti Poriin äitinsä kanssa, ja kokee itsensä ihan aidoksi porilaiseksi. Teknologia ei lapsena ollut kovin vahvasti hänen elämässään mukana. Vasta tuhannella markalla hankittu Amiga 500+ avasi tien tietokoneiden maailmaan.

Koulun Peter aloitti Käppärän ala-asteella ja muistelee pärjänneensä keskinkertaisesti. Matematiikassa hän oli aluksi todella hyvä, koska oli tottunut laskemaan rahoja.

- Lapsuudessa raha oli tärkeä asia. Lama-aikaan yksinhuoltajaperheessä oli tiukkaa, joten olin tottunut säästäjä. Välillä lainasin äidillekin, ja hän maksoi aina takaisin. Korkoakin osasin pyytää. Mutta sitten kun yhteenlasku ei enää riittänyt, matematiikasta tuli minulle vaikeaa. Olen siis insinööri, joka ei ole matemaattinen, hän naurahtaa.

Vaikeuksia koulutiellä 

Käppärästä Peter siirtyi yläasteelle Lyseoon. Äidinkieli takkuili, joten hän panosti englannin kieleen. Se oli selkeämpää.

- Ysin keväällä olin todella ylpeä itsestäni, tein paljon töitä ja sain tarvittavan 8.0 keskiarvon Lyseon lukiota varten, hän muistelee.

Lukiossa kiinnostus opiskelua kohtaan oli matalalla, mutta siitä huolimatta Virtanen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2005. Ammatin valintaa tuore ylioppilas ei vielä osannut ajatella. Tietokoneinnostus sai hänet kuitenkin hakemaan SAMKiin opiskelemaan tietotekniikan insinööriksi. Hän pääsi sisään. Uusi kaveriporukka muotoutui pelaamisen ja opiskelijaelämän ympärille. Mutta opiskelu itsessään oli edelleen haastavaa.

- Perinteinen opetustilanne, jossa oppilaat istuvat ja kuuntelevat, ei ole koskaan toiminut minulle. Pitää päästä itse tekemään. Karri Kiven vetämä PHP-ohjelmointikielen kurssi oli käänteentekevä, se innosti minua ohjelmoimaan. Koodaamisen visuaalinen tulos kannusti jatkamaan, kertoo Peter.

Monta rautaa tulessa

Puolisonsa Millan tsemppaamana Peter valmistui insinööriksi vuonna 2010. Tie vei kokeilemaan siipiä ensin putkitehtaalle, metallifirmaan ja luomaan lunta Gigantin katolle. Hän palasi pian kampukselle, kun hänet valittiin Jobijobi-hankkeeseen projektityöntekijäksi. Peter koodasi Suomen ensimmäisen Facebook-pohjaisen rekrysovelluksen ja työskenteli hankkeessa lähes neljä vuotta.

Seuraavaksi eräs startup lähestyi Peteriä ja pyysi tätä töihin sovelluskehittäjäksi. Hän ehti olla siellä alle vuoden ja samaan aikaan vielä projektitöissä SAMKissa. Mainostoimisto Staart haki koodaria ja Peter valittiin tehtävään. Hän työskenteli siellä websuunnittelijana seuraavat neljä ja puoli vuotta. Työ muovasi miehestä yrittäjähenkisen ja asiakaslähtöisen, ja se tuki hänen omaa alkanutta sivutoimista yrittäjän uraansa.

- Mainostoimisto on aika rankka maailma ja välillä sitä oli työviikon päätteeksi täysin takki tyhjänä. Asiakkaita oli paljon ja projektit ajan resurssoinnin kannalta haastavia, työt eivät loppuneet koskaan. Se oli todella opettavainen kokemus, erityisesti asiakastyön osalta tuli opittua paljon. Vaikka se oli rankkaa, olen ylpeä, että sellainenkin kokemus löytyy taustalta. Se muokkasi minusta sen osaajan, joka olen tänään, hän summaa.

Taas takaisin SAMKiin

Vuonna 2016 joulukuussa yliopettaja Sari Merilampi otti yhteyttä Peteriin, että hyvinvointiteknologian hyötypelikoulutushankkeessa olisi projektityötä tarjolla kolmeksi kuukaudeksi. Kevään jatkosta ei ollut mitään varmuutta. Perheellinen mies otti riskin ja irtisanoutui sen hetkiseltä työnantajaltaan heittäytyen mahdollisesti tyhjän päälle. Se kannatti ja projektityö laajeni nopeasti myös ohjelmoinnin opetukseen.

- Olen aina luottanut omaan osaamiseeni, ja että aina pääsen johonkin töihin. Ehkä tyhmää itsevarmuutta, mutta työelämä nykyään vähän vaatii sitä, hän hymähtää.

Virtanen kokee vielä vuosienkin jälkeen hankkeiden ja opetustyön yhdistämisen hankalaksi.  Tulevaisuudessa Peter näkee itsensä opettajan toimenkuvan lisäksi ohjelmistokehityksen ohjaajan ja toteuttajan roolissa, miksei myöskin yritysmaailman teknologisena konsulttina.

Kehu Kollegaa

Pete on äärettömän idearikas ja rohkea heittäytyjä, todellinen velho alallaan. Moniosaaja, joka kaiken konetouhuosaamisen lisäksi tekee ihan huikeeta musaa. Luottotyyppi, jolla on aina aikaa kuunnella ja halua löytää ratkaisuja ongelmiin. Ystävien aatelia!

Pia Halttunen

Peter on hyvä "selkään läpsijä". Useampi opiskelijoiden peliprojekti on nähnyt päivänvaloa hänen ohjauksessaan. Peter lähtee rohkeasti mukaan ja saa suunsa auki. Keventää työpäivää, joskus hyvinkin äänekkäästi (pirun sähköurut).

Sari Merilampi

Peter on loistava tyyppi! Raudanluja ammattilainen mm. sovelluskehityksessä, nettisivujen suunnittelussa ja opetuksessa, ja hänen markkinointialalta saama kokemus tulee positiivisesti ilmi kaikessa visuaalisessa työssä. Peterillä on myös huumori kohdallaan, ja hän tuo työpäiviin usein sellaista kivaa piristystä 😁

Santeri Saari

I remember one of my first encounters with Peter. It was when I started working at SAMK in 2018. He was teaching me how to use Tinkercad for 3D designing. He guided me through all the steps very patiently with his soothing voice. That's how I've always seen Peter: calm, patient and in control. I learned that he can put up a webpage in a blink of an eye (like in the case of TJ). Peter is a great collegue who has always been kind, supportive and helpful.

Anja Poberznik

Peter on laaja-alaisella osaamisella varustettu, opiskelijoiden ja kollegoiden kehuma, hyvän kielipään omaava musamies ja hyvää seuraa!

Juho Salli

Peterin rauhallisuus mahdollistaa itsellekin asian ääreen pysähtymisen. Häneltä voi kysyä mitä vaan, miettimättä osaako kysyä oikeilla "teknologiatermeillä" - vastaus tai tarkentava kysymys tulee aina 🙂

Krista Toivonen

Määrätietoinen ja aito hyvinvointi- ja terveysalan modernisoija

– Hanketyön tekeminen on SAMKissa helppoa, kun toimintaa tukevat työkalut ja vertaistuki ovat kunnossa, kiittää RoboAI Healthin lehtori ja projektityön konkari Mervi Vähätalo. Mervin kollegat ylistävät erityisesti Mervin ammattimaisuutta sekä lempeän ystävällistä ja avuliasta asennetta työkavereita kohtaan.

Mervi on lähtöisin Porista ja aloitti koulutiensä ensin Uudenkoiviston ala-asteella ja siirtyi Kuninkaanhaan yläasteelle. Lukioon mennessään hän kaipasi vaihtelua ja siirtyi PSYLiin luonnontieteelliselle linjalle. Lukiosta valmistumisen jälkeen 1994 Mervi vietti välivuoden aupairina Englannissa. Hän sai vahvan sysäyksen akateemiseen maailmaan, kun perheen vanhemmat olivat professoreita ja kotona käytiin usein mielenkiintoisia keskusteluja.

Mervin nuoruuden haaveena oli eläinlääkärin ammatti ja hän kävi kaksi kertaa pääsykokeissa, mutta ei päässyt sisään eläinlääketieteelliseen. Sen sijaan hän lähti Ouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

– Halusin päästä mahdollisimman kauas Porista ja hain Kemiin opiskelemaan. Sain paikan Oulusta ja tyydyin siihen. Se oli hyvä päätös ja ne vuodet tekivät minusta itsenäisemmän. Mutta pieni akateeminen ajatus jäi vielä itämään, Vähätalo muistelee.

Opiskelijasta ammattilaiseksi

Hän lähti tekemään viimeiset harjoittelunsa poikaystävän perässä Turkuun, TYKSiin ja valmistumisen jälkeen jatkoi siellä töissä anestesiahoitajana. Töiden ohessa mielessä oli kuitenkin jo terveystieteen maisteriopinnot Turun Hoitotieteen laitoksella. Valmistumisen jälkeen Mervi sai kaksi lastaan ja nautti ajasta kotona. Äitiysloma katkesi kuitenkin sijaistamispyyntöön asiantuntijasairaanhoitajaksi TYKSin kirurgiaklinikkaan. Vähätalo oli tehtävässä lopulta muutaman vuoden, kunnes vuonna 2009 mielessä kypsyi ajatus muutosta takaisin kotiseudulle.

– Sain heti Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä uuden työn, jossa tehtiin hyvinvointialaan liittyviä projekteja ja jatkoin tehtävässä seuraavat 11 vuotta. Samaan aikaan tein väitöskirjaa liiketaloustieteisiin sote-alan johtamisesta ja organisoinnista, väittelin vuonna 2016, kertoo Vähätalo. Väitöskirja hyödynsi tuotantotalouden teorioita ja palkittiin parhaana hallintotieteellisenä väitöskirjana, aika monitieteistä siis, Vähätalo naurahtaa.

Vaihtelunhalu sai Mervin hakemaan SAMKiin ja hän aloitti vuoden 2020 alusta lehtorina opetus- ja hanketehtävissä. Hän opettaa mm. palvelumuotoilua sekä käyttäjälähtöisyyttä ja -kokemusta hyvinvointiteknologian YAMK-opiskelijoille. Lisäksi piinkova kokemus projektihommista nosti Vähätalon vetovastuulliseksi Satakunta Testbed -toimintaan.

– Yrityksille suunnatut testbed-palvelut tulevat olemaan tärkeässä roolissa tulevaisuudessa paitsi hyvinvointiteknologian jalkauttamisessa ylipäätään, myös käyttäjälähtöisemmän teknologian saamiseksi markkinoille. Tärkeintä on löytää motivoituneet toimijat testaukseen, Vähätalo muistuttaa.

Leveämmät hartiat hanketyöhön

Satakunnan ammattikorkeakoulun hanketoiminta saa Merviltä kehuja: hankekanta on laaja, toimintaa tukevia työkaluja on paljon ja vertaistukea on tarjolla laajasti. Tulevaisuuteensa hän suhtautuu rennosti.

– Kyllä opiskelut on varmaan minun osaltani nyt opiskeltu. Dosentuuria voisi harkita, jotta avautuisi mahdollisuus uusien rahoitusinstrumenttien hakuihin. Eniten minua kiinnostaa tällä hetkellä yritysyhteistyö ja sen tuominen lähemmäksi sotealan opetusta. Vuoropuhelu lisäisi ymmärrystä kaikkien sotealalla toimivien kesken, hän muistuttaa. Myös data-analytiikka ja tekoälyn hyödyntäminen sote-johtamisen tukena ovat nousevia teemoja, joihin pitää itsekin perehtyä paremmin.

Kehu kollegaa

Mervi on aikaansaava moniosaaja. Muut miettivät, niin Mervi on sillä välin tehnyt arviointikriteerit, kirjoittanut julkaisuun intron ja kontaktoinut projektin kumppanit. Miellyttävä, iloinen ja muut huomioon ottava työkaveri. Ei pidä itsestään meteliä.
Sari Merilampi

Mervi on rautainen ammattilainen, jolla lämmin sydän. Hän on kadehdittavan hieno esiintyjä, todellinen asiantuntija. Hänellä on aina aikaa kuunnella työhön tai muuhun elämään liittyviä murheita. Olen todella onnekas, että hän on minun ystäväni ja työkaverini.
Jenni Huhtasalo

Mervissä tiivistyy huikea asiantuntijuus, ystävällisyys ja aitous. Mervin kanssa asiat sujuvat aina rennosti, varmasti ja hyvällä fiiliksellä.
Krista Toivonen

Mervi on Ammattilainen isolla A:lla. Hän on tehokas, mutta ei silti ikinä vaikuta kiireiseltä, vaan on aina yställinen ja avulias.  Mervi on ihanteellinen projektipäällikkö, jonka huomassa kaikki tietävät tehtävänsä, ja hoitavat ne hyvässä järjestyksessä maaliin. Maailma tarvitsee lisää Mervin kaltaisia ihmisiä.
Tiina Mäkitalo

Mervillä on päivässä enemmän tunteja kuin muilla. Hallitsee nopeasti uusia ja isoja asioita, nokkela ja näppärä! Hänen kanssaan työskennellessä voi luottaa asioiden hoituvan sovitusti ja yhteistyö on helppoa. Supertyyppi ❤️
Taina Jyräkoski

Rautainen ammattilainen, aina valmiina auttamaan ja mukana kaikessa innolla! Lisäksi todella mukava työkaveri, mikä tärkeintä.
Nina Karttunen

Mervi on rautainen ammattilainen hanke- ja opetustöissä, hänen kanssaan on ilo työskennellä. Hän puhuu englantia kuin aito britti. On taitava käsistään, teki mm lapselleen "ilmassa leijuvan sängyn". On projektipäälikkönä "kanaemo"joka ohjaa, tukee ja kannustaa muita suurella sydämellä.
Minna Kangasniemi

Mervi on todella taitava osaaja! Hän hoitaa hommat aina ensiluokkaisen hyvin, ja vaikka hän on niin monessa mukana, silti hänellä tuntuu aina olevan aikaa jos on jotain jossa tarvitsee apua. Mervi on myös tosi ystävällinen, ja hänen kanssa tulee itsellekin olo, että vaikeakin homma tulee onnistumaan hyvin 😊
Santeri Saari