Tutkitaan: Konepajojen tehokkuus
Satakunta on teollisuus- ja vientimaakunta. Maakunta tuottaa Suomen viennistä noin 7 %, kun väestöstä Satakunnassa asuu noin 3,5 %. Vientiteollisuuden kilpailukyvyllä on merkittävä vaikutus Satakuntalaiseen yrityskenttään ja alueen hyvinvointiin.
Kone- ja metalliteollisuus on muodostanut ja muodostaa edelleen huomattavan osan Satakunnan viennistä niin suoraan kuin välisesti. Konepajojen tuottavuuden kehityksellä on merkittävä vaikutus koko alueen hyvinvoinnin kehittymiseen. Tuottavuuden kehitys tarkoittaa pitkälti tehokkuuden parantamista ja sitä voidaan tehdä monin eri tavoin. Samalla on tärkeää huomioida myös kestävän kehityksen periaatteet osana kehittämistoimia.
SAMKissa on tutkittu robotiikkaa, automaatiota ja niiden tuomaa tuottavuuden paranemista eri tulokulmista jo vuosikymmenten ajan. Tehokas Konepaja -hankkeessa tutkitaan konepajojen tehokkuutta neljässä eri tehtäväkokonaisuudessa. Nämä ovat digitalisaatio, hitsausrobotiikka, 3D -konenäkö ja energiatehokkuus. Tutkimuksissa tavoitteena on tunnistaa niitä kaikkein eniten tuottavuutta parantavia menetelmiä sekä kokeilla erilaisia teknologioiden soveltamistapoja.
Konepajojen tehokkuuteen tähtäävä soveltava tutkimus perustuu käytännön kokeiluihin ja demonstraatioihin. Yritysten kanssa yhdessä tunnistetaan useammalle yritykselle tarpeellisia demonstrointikohteita esimerkiksi 3D-konenäön tai robottihitsauksen alueelta. Kokeilut ja demonstraatiot toteutetaan asiantuntijoiden toimesta aina ihan oikeilla roboteilla, konenäköjärjestelmillä ja muilla tarvittavilla laitteilla. Kokeiluilla tavoitellaan vastausta kysymykseen: ”Voiko tätä toimintoa tehostaa automaatiolla robotteja, konenäköä tai muita laitteita hyödyntäen?” Jokainen kokeilu on oma pieni tutkimuksensa, jossa pohditaan ja testataan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Onnistuneista kokeiluista tehdään usein demonstraatio, joka videoidaan laajempaa tiedonsiirtoa ajatellen. Toteuttamalla käytännön demonstraatioita voidaan vastata yritysten teknologiatiedontarpeeseen ja samalla vauhdittaa näiden siirtymistä hyödyntämään tehokkaampia tuotantomenetelmiä. Toisaalta yritysten energiatehokkuuden kehittämistarpeisiin on vastattu esimerkiksi suorittamalla yritysten tiloissa energiakävelyitä.
Demonstraatioiden tuloksena on käynnistynyt uusia investointeja, niin tuotannon tehokkuuden parantamiseen tähtääviä robottihankintoja kuin energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä lämpölaitoshankintoja. Tutkimuksessa toteutetut demonstraatiot ovat videoiden, kuvien ja selitysten muodossa kaikkien saatavilla tehokaskonepaja.samk.fi -sivustolla.
Tätä tutkittaessa mm. demonstroitiin tiettävästi ensimmäisenä Kempin MasterTIG-virtalähdettä robottikäytössä kylmälanka-langansyöttölaitteistolla. Tämän demonstraation tulokset johtivat robotti-investointiin satakuntalaisessa yrityksessä.
Tiesitkö tämän?
- Robottitilastojen mukaan Suomeen hankittiin alle 500 teollisuusrobottia vuonna 2020. Suhteutettuna työntekijämäärään tämä on merkittävästi vähemmän kuin tärkeimmissä vientimaissamme.
- Kaikkea tuotantoa ei kannata robotisoida, mutta satakuntalaisessa teollisuudessa on vielä paljon tehtävää.
- Robotti-investointien kustannukset ovat viime vuosien aikana laskeneet sellaisella tasolle, että robotit ovat kaikkien yritysten saatavilla.
- Jos työtehtävä voidaan pilkkoa yksittäisiksi rutiineiksi, voidaan se hyvin todennäköisesti myös teettää robotilla.
Kuvat: Pexels, Mirka Leino.
