Tutkitaan: Tietoaltaan hyödyntäminen PORI75-terveystarkastusten vaikuttavuuden arvioinnissa
Data Lake Innovation Testbed for Future Hospitals´ (DataLake) -hankkeen tavoitteena oli luoda yhteistyömalli SAMKin ja alueen terveystoimijoiden TKI-toiminnalle (tutkimus, kehitys ja innovaatio) sekä toimintamalli tietoaltaan käyttöön. DataLake on Suomen ensimmäinen ekosysteemi, jossa Testbed (testialusta) yhdistää ensimmäisen kerran keskenään keskus- ja yliopistosairaalat, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, tietoaltaan toimittajat, supertietokonealustan (CSC, valtakunnallinen tieteen IT-keskus) sekä kasvu- ja startup-yritykset.
Arvokkaiden sote-tietoaineistojen käyttö tutkimus- ja kehittämistoiminnassa helpottui ja tehostui, kun vuonna 2019 tuli voimaan laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) (Toisiolaki). Toisiokäyttö tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneitä asiakas- ja rekisteritietoja käytetään muussa kuin siinä ensisijaisessa käyttötarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu.
DataLake-hankkeeseen kuuluu useita erilaisia tutkimuksia, mutta tässä jutussa keskitytään toimintatutkimuksen avulla kehitettyyn Porin perusturvan 75-vuotiaille suunnattuun terveystarkastuksen (PORI75) kliinisen toiminnan ohella kerätyn tiedon tutkimukselliseen hyödyntämiseen. Tutkimuksen tietolähteenä toimi perusturvan potilastietojärjestelmän tietokanta, käsin kirjattujen tutkimuskaavakkeiden tulosten tietokanta sekä erikoissairaanhoidon liikelaitoksen laboratorioissa otettujen verikokeiden osalta Auria Tietopalvelun ylläpitämä tietoallas. Kerätystä aineistosta tullaan julkaisemaan useita kansainvälisiä tutkimuksia, joista tällä hetkellä tutkitaan PORI75-terveystarkastusten vaikuttavuutta terveydenhuollossa.
Tutkimus käynnistyi, kun Satakunnan sairaanhoitopiiri antoi tutkimusryhmän nimetyille jäsenille tutkimukseen liittyen määräaikaisen luvan toimia tiedonpoimijoina Satakunnan sairaanhoitopiirin tietokannan osalta Auria Tietopalvelun ohjeistuksia noudattaen. PORI75-hankkeelle on aiemmin haettu eettisen toimikunnan arvio. Arvioidun tutkimussuunnitelman mukaisesti tarkastuksessa käyneiltä on pyydetty henkilökohtainen lupa saada käyttää terveystarkastuksessa kertynyttä tietoa tutkimustarkoitukseen, sekä lupa poimia tietojärjestelmistä terveyteen ja palvelujenkäyttöön liittyvää seurantatietoa. Lisäksi pyydettiin tutkimus- ja tietolupa organisaatiolta terveystietojen toisiokäyttöön.
Terveystarkastukseen kutsuttiin vuosina 2020–2021 kaikki kotona-asuvat 75-vuotiaat entisen Porin perusturvan ja sen yhteistoiminta-alueilta. Terveystarkastus sisälsi yhteensä 30 validoitua terveysmittaria, jotka oli jaettu kolmeen osa-alueeseen: 1) asukkaan kotonaan täytettävät (9 mittaria), 2) terveydenhoitajan tekemät mittaukset (14 mittaria) ja 3) laboratoriokokeet (7 mittaria). Terveydenhoitajat koulutettiin terveysmittauksien tekemiseen mahdollisimman tasalaatuisten ja laadukkaiden mittausten toteuttamiseksi. Asiakkaan antamalla suostumuksella Aurian tietoaltaasta poimittiin terveystarkastukseen osallistuneiden asukkaiden päivystyskäynnit Satasairaalassa. Päivystyskäyntejä seurattiin 11 kuukaudesta kahteen vuoteen terveystarkastuksen osallistumispäivämäärästä lähtien. Terveystarkastukseen osallistuneiden päivystyskäyntien määrää verrataan kontrolliryhmän eli tarkastukseen osallistumattomien käyntien määrään sekä päivystyskäyntien määrään vuosi ennen terveystarkastusta. Terveystarkastuksien tarkempi prosessi on kuvattu artikkelin lopussa olevassa Lue lisää –viitteessä.
Kotona asuvilta 75-vuotiailta tunnistettiin paljon terveydellisiä riskitekijöitä, joita pyritään vähentämään terveydenhuollon ammattilaisten jatkotukimuksilla, minkä odotetaan vähentävän ennakoimattomien päivystyskäyntien määrää. Tutkimukseen osallistuneista noin puolet ohjautui terveydenhuollon ammattilaisille jatkotutkimuksiin. Terveysmittareista kertyvä tieto tulee kirjata potilastietojärjestelmään laadukkaasti, jotta tietojen kerääminen olisi hyödynnettävissä ja automatisoitavissa tulevaisuudessa.
Tiesitkö tämän?
- Useissa maissa, kuten Suomessa, ikääntyneiden määrän kasvu yhteiskunnassa tuo haasteita sosiaali- ja terveyspalveluihin.
- Satakunnassa ikäihmisten osuus väestöstä on suurempi ja kasvaa nopeammin kuin muualla Suomessa keskimäärin.
- Vuonna 2019 Porin perusturvassa (nykyinen Satakunnan hyvinvointialue) kehitettiin 75-vuotiaille kotona-asuville laaja terveystarkastusmalli, jonka tavoitteena on ollut tunnistaa terveydellisiä riskitekijöitä sekä vähentää ennakoimatonta terveyspalveluiden käyttöä.
- Tutkimus kehittää terveydenhuollon henkilöstön kansansairauksien seurantaa sekä tehostaa ja kohdentaa terveydenhuollon resursseja ja palveluita yhä tehokkaammaksi koordinoiduksi kokonaisuudeksi.
- Tämä vaikuttaa yksilötasolla elämänlaadun paranemisena sekä väestötasolla terveydenhuollon kuormitusta vähentämällä.
