Tarvelähtöinen testbed-toiminta osana hoitotyön kehittämistä Satasairaalassa

8.11.2022Mervi VähätaloRoboAI Health

Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana -hankkeessa on rakennettu Satasairaalan ja SAMKin yhteinen innovaatioalusta, joka mahdollistaa paitsi yrityslähtöisen testbed-toiminnan myös tukee Satasairaalan sisäistä hoitotyön kehittämistä helpottamalla erilaisten teknologioiden testausta ja käyttöönottoa.

Kaksi naista istuu sohvalla.
Satasairaalan Krista Kivelä ja Harriet Keinonen ovat testanneet aktiivisesti uutta teknologiaa vakautustyöryhmässä.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö on yhteydessä testbed-toimijoihin ja ilmaisee toiveensa testata omaa työtään tukevaa teknologiaa, puhutaan tarvelähtöisestä testbed-toiminnasta. Usein taustalla on jokin ongelma tai haaste, ja henkilöstö pohtii, voisiko sitä ratkaista teknologian avulla. Joskus henkilökunta on jo kuullut jostain teknologiasta ja ehdottaa sen testaamista. Silloin testbed-toimijat lähestyvät yritystä ja ehdottavat testausyhteistyötä.

– Aina ei ole selvää, millä teknologialla ongelma ratkeaisi, jolloin testbed-toimijat kartoittavat markkinoilla olevaa teknologiaa ja tekevät testausehdotuksia, kertoo testauksia SAMKin ja Satasairaalan välillä koordinoiva Minna Kangasniemi.

– Joskus ilmenee, että sopivaa teknologiaa ei ole vielä keksitty ja tällöin on mahdollista ideoida prototyyppejä SAMKin ammattilaisten kanssa tai järjestää ideakilpailuja yrityksille ja suunnata sen jälkeen uuden tuotteen yhteiskehittämiseen, täydentää tutkijayliopettaja Sari Merilampi.

 

Nainen rentoutuu kuulokkeet korvillaan, toinen seuraa vieressä.
Krista Kivelä ja Harriet Keinonen ovat todenneet Sensate-syvärentoutuslaitteen auttavan potilaita rentoutumisessa.

Testaussuunnitelman kautta konkretiaan

Koska teknologiaa on tarjolla jo paljon, usein löytyy valmiita ratkaisuja. Ennen kuin tuotetta hankitaan isommassa mittakaavassa, on tarpeen testata tuotteen soveltuvuutta kyseessä olevaan ympäristöön ja arvioida, miten se soveltuu osaksi olemassa olevia toimintamalleja tai miten toimintamalleja tulisi muuttaa, jotta teknologiasta saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti.

Testaus alkaa testaussuunnitelman tekemisellä, jota työstetään yhdessä testaavan yksikön ja yrityksen kanssa. Suunnitelmassa kuvataan mitä testataan, miten testataan ja miten testauksen arviointi tehdään. Lisäksi kuvataan, miten testauksen turvallisuus ja testaajien oikeudet varmistetaan. Testbed-toimijat selvittävät tarvittavat lupa-asiat ja auttavat niihin liittyvän materiaalin valmistelussa. Satasairaalan lupaviranomaiset käsittelevät testauspyynnöt ja sen jälkeen testaus voi alkaa.

Testauksista pyritään tuottamaan mahdollisimman systemaattista tietoa. Tätä tietoa voidaan sitten käyttää, kun arvioidaan kannattaako tuotetta hankkia. Testauksella saadaan myös tietoa tuotteiden ominaisuuksista, jota voidaan hyödyntää kilpailutuksen yhteydessä, kun laaditaan hankittavan tuotteen vaatimusmäärittelyitä.

 

Hyviä kokemuksia Satasairaalassa

Satasairaalassa erityisesti psykiatria ja kehitysvammapalvelut ovat innostuneet toimintansa kehittämisestä SAMKin testbed-toiminnan tukemana. Kehitysvammayksiköt ovat testanneet erilaisia asiakkaiden rentoutumista ja rauhoittumista tukevia teknologioita, kuten Humu-tyynyä ja robottikissaa. Lisäksi on testattu asukkaiden turvallisuutta tukevia teknologiaratkaisuja. Psykiatrialla on testattu asiakkaiden mielen tasapainoa tukevia tuotteita mm. Humu-tyynyä ja Sensate-syvärentoutuslaitetta. Lisäksi on kehitetty avohoidon asiakkaiden hoitoprosesseja teknologia keinoin. Tavoitteena on ollut tukea asiakkaiden vointia kotona sairaalakäyntien välissä. Testauksissa ovat olleet mm. vuorokausiryhmin havainnointiin sopiva Emfit-anturi ja tunteiden reflektointiin ja itsetuntemuksen kasvattamiseen soveltuva Medified-sovellus.

– Testaukset ovat antaneet kiinnostavaa tietoa hoitotyön kehittämisen tueksi, toteaa psykiatrinen sairaanhoitaja Juha Mäkelä.

 

Jaa artikkeli

Lisää aiheesta

Lue myös