Tutkitaan: Työkaluja teknologian älykkääseen käyttöönottoon sotealalla
Hyvin suunniteltu teknologian käyttöönotto on onnistuneen teknologian käytön perusta myös sotealalla. Älykkäässä käyttöönotossa pätevät usein samat periaatteet riippumatta siitä, onko kyse terveysteknologiasta vai hyvinvointiteknologiasta. Suunnitelmat on hyvä dokumentoida ja päätöksistä viestiä avoimesti, jotta kaikilla osapuolilla on yhteinen ymmärrys sovituista asioista. Samalla on tärkeää olla valmis tarkistamaan suunnitelmia tarvittaessa — ja joskus kokeilla uusia toimintatapoja, vaikka muutostarpeita ei ensisilmäyksellä havaitakaan. TÄPS-hankkeen (Teknologian älykkäällä käyttöönotolla uusia palveluinnovaatioita sotealalle) päätavoitteena on vahvistaa sote- ja teknologia-alan pk-yritysten kykyä kehittää palveluinnovaatioita. Hankkeen osatavoitteena on tukea sote-organisaatioita teknologian käyttöönotossa, siihen liittyvissä toiminnallisissa muutoksissa sekä hyödyntämään maakunnassa jo olemassa olevia tukipalveluja, kuten testausalustoja (testbed). Hankkeen tuloksena tuotetaan tukimateriaali älykkään käyttöönoton helpottamiseksi.
TÄPS-hankkeessa on ollut keskiössä erilaiset teknologian käyttöönoton kokeilut sotealalla. Kokeiluissa käyttöönottoprosessi on voinut ollut eri vaiheessa alkuvaiheen suunnittelusta aina aiemmin hankittujen laitteiden uudelleen käyttöönottoon. Kokeiluissa on keskitytty palvelumuotoilun keinoin käyttäjäorganisaation toimintatapojen kehittämiseen ja tarvittavan tuen tarjoamiseen teknologian jalkauttamisessa. Näiden kokeilujen kokemusten ja aiemmin tuotetun tiedon pohjalta on luotu laajasti hyödynnettävä materiaali, joka tukee teknologian käyttöönottoa ja uusien palveluiden kehittämistä.
Hankkeessa tuotettu teknologian käyttöönottoa tukeva materiaali on suunniteltu sosiaali- ja terveysalan organisaatioille uuden teknologian käyttöönoton tai aiemmin hankitun teknologian uudelleenkäynnistämisen tueksi. Materiaali on saatavilla verkkosovelluksena ja siihen linkitettynä täytettävänä työkirjana. Työkirja on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä verkkosovelluksen "Teknologian käyttöönoton tukimateriaalin" kanssa, ja sen voi täyttää joko sähköisesti tai tulostettuna paperille. Työkirja sisältää konkreettisia tehtäviä ja käytännön vinkkejä, joiden avulla voidaan varmistaa keskeisten asioiden huomioiminen käyttöönoton eri vaiheissa. Sitä voidaan hyödyntää myös tilanteissa, joissa aiemmin hankittu teknologia on jäänyt vähälle käytölle tai sen käyttöä halutaan päivittää tai monipuolistaa. Käyttöönoton prosessia havainnollistamaan on lisäksi tuotettu animoitu video, joka ohjaa työnantajia ja työntekijöitä materiaalin hyödyntämiseen. Materiaalin avulla sote-organisaatiot voivat onnistua teknologian käyttöönotossa ja kehittää uusia palveluinnovaatioita.
Tukimateriaali tulee myös avoimien oppimateriaalien kirjastoon hyödynnettäväksi uusien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten teknologian käyttöönoton osaamisen vahvistamiseksi. Materiaalia voivat hyödyntää myös opettajat, joille teknologia ja sen käyttöönotto ei ole tuttua. Terveys- ja hyvinvointiteknologia on kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattien opetussuunnitelmissa ja tutkinnon ammattitaitovaatimuksissa. Uusien ammattilaisten teknologian käyttöönotto-osaaminen vahvistaa työpaikkojen valmiutta ottaa teknologia laadukkaasti ja tehokkaasti käyttöön.
Tiesitkö tämän?
- Laite voi olla joko lääkinnällinen laite tai hyvinvointiteknologiaa sen käyttötarkoituksesta riippuen. Esimerkiksi kirkasvalolamppu luokitellaan lääkinnälliseksi laitteeksi, kun sitä käytetään masennuksen hoitoon, mutta mielen vireyden tukemiseen käytettynä se kuuluu hyvinvointituotteisiin.
- Lääkinnällisen laitteen on täytettävä tietyt määritelmät. Se on tarkoitettu käytettäväksi ihmisillä, ja sen käyttötarkoitus voi olla sairauden ehkäisy, ennakointi, diagnosointi, hoito, lievittäminen tai seuranta. Valmistajan ilmoittamaa käyttötarkoitusta verrataan lääkinnällisen laitteen määritelmään, ja jos laite täyttää vaatimukset, se merkitään CE-merkinnällä.
- On tärkeää ymmärtää onnistuneen käyttöönoton koostuvan pitkästä prosessista, ei vain laitteen käytön oppimisesta.
Jyräkoski, T., Vähätalo, M., Poberznik, A. & Toivonen, K. (2025). Teknologian käyttöönottoprosessi sote-alan organisaatioissa. In E. Varamäki, S. Uusimäki, S. Päällysaho, & M. Karvonen (Eds.), SEAMK–SAMK–CENTRIA: Tutkimusfoorumi 2025 (pp. 506–518). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/890825
