Maaliskuussa järjestetty SeAMK–SAMK–Centria Tutkimusfoorumi 2025 kokosi yhteen tutkijoita, asiantuntijoita ja kehittäjiä kolmesta ammattikorkeakoulusta. Tapahtuma toimi monialaisen tutkimuksen kohtaamispaikkana ja avasi näkymiä ajankohtaisiin tutkimusteemoihin.
Kaksipäiväinen tutkimusfoorumin aikana esitettiin yhteensä 62 tutkimuspaperia, joiden kirjoittamiseen oli osallistunut yli 200 kirjoittajaa. Tutkimuspaperit käsittelivät monipuolisesti aiheita seitsemästä pääteemasta, jotka olivat: robotiikka, tekoäly ja analytiikka; ruokaketju; energiamurros ja kiertotalous; sosiaalinen kestävyys; tutkimusmenetelmät; yrittäjyys sekä työvoiman toimintakyky.
Teknologioilla ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin
RoboAI-tutkimuskeskuksen asiantuntijat esittelivät tilaisuudessa peräti 16 tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät laaja-alaisesti teknologian soveltamista eri aloilla. Artikkeleissa ja esityksissä korostui teknologian merkitys työelämän ja yhteiskunnan haasteiden ratkaisijana. Esimerkiksi tekoälyä hyödynnettiin muun muassa satakuntalaisten yritysten liiketoimintaympäristön analysointiin ja turvavarusteiden käytön valvontaan, kun taas eksoskeletoneilla ja hyvinvointiteknologialla haettiin ratkaisuja fyysisen kuormituksen vähentämiseen teollisuudessa ja sote-alalla.
Muita aiheita olivat muun muassa laserspektroskopian kehitys, digitaalisten työkalujen rooli ikääntyville ja kehitysvammaisille suunnatuissa palveluissa, sekä osallisuuden ja tunteiden käsittelyn tukeminen vuorovaikutteisella teknologialla. Lisäksi esiin nousivat ajankohtaiset yhteiskunnalliset teemat, kuten turpeesta luopumisen rakennemuutos ja asunnottomuuden monisyiset juurisyyt.
RoboAI-tutkimuskeskuksen artikkelit tuovat esille, miten teknologiaa voidaan soveltaa inhimillisesti ja vaikuttavasti eri toimintaympäristöissä. Kokonaisuus tarjoaa monipuolisen kuvan siitä, miten tekoälyn, robotiikan ja hyvinvointiteknologian kaltaiset älykkäät ratkaisut voivat tukea kestävää kehitystä, edistää turvallisuutta ja parantaa palveluiden saavutettavuutta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
RoboAI-tutkimuskeskuksen artikkelit ja aiheet
Kohti tietoturvallisempia tuotantoympäristöjä
Artikkeli käsittelee teollisuuden tuotantoympäristöjen tietoturvaa ja siihen digitalisaation myötä liittyviä haasteita. Tuloksena esitetään käytännön keinoja tietoturvan parantamiseen sekä korostetaan yhteistyön ja suunnitelmallisuuden merkitystä. (s. 20)
Teknologian rooli työhyvinvoinnin tukemisessa: Uudet ratkaisut sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kuormituksen vähentämiseksi
Artikkelissa tarkastellaan uusien teknologisten ratkaisujen käyttöä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kuormituksen vähentämiseksi. Tarkastelussa on työhyvinvoinnin tukeminen muun muassa etäteknologioiden, mobiilisovellusten ja robotiikan avulla. (s. 47)
Tekoälytyökaluin toteutettu Pestel-analyysi satakuntalaisten yritysten kasvun tukena
Artikkeli käsittelee tekoälytyökalujen hyödyntämistä PESTEL-analyysissä satakuntalaisten yritysten kasvun tukemiseksi. Tuloksena todetaan, että tekoäly voi nopeuttaa ja selkeyttää strategista ennakointia sekä tarjota konkreettista tukea liiketoiminnan kehittämiseen. (s. 59)
Tekoälyyn perustuva turvavarusteiden valvonta
Tutkimuksessa kehitettiin tekoälyä hyödyntävä valvontajärjestelmä, joka tunnistaa työntekijöiden turvavarusteiden käytön. Järjestelmä auttaa parantamaan työturvallisuutta erityisesti teollisuusympäristöissä. (s. 82)
Laser-indusoidun plasman aikaevoluutiomittauksia
Artikkeli käsittelee laserin avulla tuotetun plasman aikaevoluution mittaamista ja sen soveltamista materiaalien tutkimuksessa. Tuloksena havaittiin, että mittausmenetelmällä voidaan tarkasti analysoida plasman käyttäytymistä, mikä tukee uusien teknologioiden kehittämistä teollisuuden tarpeisiin. (s. 93)
Eksoskeletonit teollisuuden työtehtävien uudistajina
Artikkeli käsittelee eksoskeletonien eli ulkoisten tukirakenteiden käyttöä fyysisesti vaativissa työtehtävissä eri toimialoilla. Tuloksena todetaan, että eksoskeletonit voivat tukea työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä vähentämällä kuormitusta ja tapaturmariskiä. (s. 115)
Development of laser spectroscopic system at SAMK
Artikkeli käsittelee laserin spektroskopiateknologian kehittämistä SAMKissa erityisesti materiaalien kierrätyksen ja akkuteknologian tarpeisiin. Tuloksena syntyi mittausjärjestelmä, joka tuottaa tarkkaa analyysitietoa ja tukee kestävän kehityksen mukaista tutkimusta ja tuotekehitystä. (s. 227)
Sulan metallin laserspektroskopian tutkimus SAMKissa
SUMEA-hankkeessa kehitettiin laitteisto, jolla voidaan analysoida sulan metallin koostumusta reaaliaikaisesti. Artikkelissa todetaan menetelmän parantavan prosessien hallintaa ja tukevan metallien kierrätystä. (s. 239)
Turpeesta luopumisen rakennemuutos: Taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset ulottuvuudet
Artikkeli käsittelee turpeesta luopumisen vaikutuksia talouden, ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista. Se tuo esiin, kuinka muutos koettelee erityisesti turvealojen toimijoita ja alueita, ja kuinka sopeutuminen vaatii laajaa yhteistyötä ja ennakoivaa suunnittelua. (s. 285)
Emotional literacy and sensory engagement through interactive technologies
Tutkimus käsittelee tunne- ja aistitaitojen vahvistamista interaktiivisten teknologioiden avulla lasten kanssa tehtävässä työssä. Tuloksena havaittiin, että teknologiset ratkaisut voivat tukea lasten itseilmaisua ja emotionaalista kehitystä erityisesti opetuksen ja terapian tukena. (s. 411)
Technology in rehabilitation (TECRE) – International study module pilot
Artikkelissa esitellään kansainvälinen opintojakso, jossa opiskelijat perehtyvät teknologian hyödyntämiseen kuntoutuksessa. Moduuli yhdistää teorian ja käytännön yhteistyössä eri maiden oppilaitosten kanssa. (s. 424)
Asunnottomuuden polut Turun seudulla – Murroksista kohti sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja teknologista kestävyyttä
Tutkimuksessa analysoidaan asunnottomuuden taustatekijöitä ja kestävyysulottuvuuksia Turun seudulla. Tarkastelu huomioi erityisesti palvelujärjestelmien roolia ja asiakkaiden kokemuksia. (s. 480)
Teknologialla osallisuutta, toimintakykyä ja asiakaslähtöistä palvelua kehitysvammaisten henkilöiden arjessa
Tutkimuksessa selvitettiin teknologian vaikutuksia kehitysvammaisten henkilöiden osallisuuteen, toimintakykyyn ja palvelujen asiakaslähtöisyyteen. Tulokset osoittavat teknologian tukevan arjen hallintaa ja vuorovaikutusta. (s. 493)
Teknologian käyttöönottoprosessi sote-alan organisaatioissa
Artikkeli käsittelee teknologian käyttöönottoon liittyviä haasteita sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Siinä painotetaan erityisesti henkilöstön osallistamista, johdon tukea ja suunnitelmallista muutosjohtamista onnistuneen käyttöönoton edellytyksinä. (s. 506)
Käyttäjälähtöisyys ikääntyville suunnatun teknologian ja digitaalisten palvelujen testauksessa
Ikääntyneille suunnattujen teknologioiden testauksessa korostuu käyttäjälähtöisyys ja saavutettavuus. Artikkeli esittelee käytännön testauksia ja antaa kehitysehdotuksia palveluiden parantamiseksi. (s. 519)
Breaking the cycle: Addressing mathematics anxiety in education with game-based learning
Pelillistetty oppiminen voi vähentää matemaattista ahdistusta ja edistää oppimismotivaatiota. Artikkelissa kuvataan peliin perustuvaa lähestymistapaa, jolla pyritään luomaan positiivisia kokemuksia matematiikan opiskelusta. (s. 613)