Tutkitaan: Ikäteknologiaosaaminen jatkuvan oppimisen koulutuksessa – verkostokartta hahmottaa koulutuksen ja verkostojen kansallisen tilanteen
Väestön ikääntyminen on yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista haasteista, ja se vaikuttaa suoraan sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään ja koulutuksen tarpeeseen. Ikääntyvien määrän kasvaessa tarvitaan entistä enemmän hoivaa ja tukea, mutta samaan aikaan kärsitään vakavasta henkilöstöpulasta. Tämä korostaa tarvetta hyödyntää teknologiaa aiempaa tehokkaammin ikääntyneiden palveluissa. Vaikka teknologian mahdollisuudet ovat laajat, niiden hyödyntämistä rajoittaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstön puutteellinen osaaminen. Ikäteknologiaosaaminen ei ole vielä vakiintunut osaksi alan peruskoulutusta, ja tarjolla oleva täydennyskoulutus on usein pirstaleista, heikosti saatavilla tai ei vastaa työelämän käytännön tarpeita.
IKäteknosNet-hankkeen päätavoitteena on luoda strateginen, kansallinen verkostoyhteistyömalli ikäteknologian jatkuvan oppimisen koulutustarjonnalle ja vastata kasvavaan kysyntään. Hankkeessa toteutetaan muun muassa nykytilan analyysi ikäteknologian jatkuvan oppimisen koulutustarjonnasta sekä ikäteknologiaosaamiseen ja koulutustarjontaan liittyvistä verkostoista. Tämän pohjalta kehitetään jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan yhteistyötä sidosryhmien ja oppilaitosten kanssa työpajojen ja haastattelujen avulla.
Kysely kartoitti koulutustarjonnan, toteuttajat ja yhteistyörakenteet jatkuvan oppimisen kentässä
Verkostokartan aineistoa aloitettiin keräämään kartoittamalla koulutuksen tarjoajat sekä hanketoteuttajien alueilla että valtakunnallisesti. Tiedonkeruun keskiössä oli kysely, joka kohdistettiin koulutuksen tarjoajille (koulut, sidosryhmät). Kyselyssä selvitettiin tarjolla olevat koulutukset ja niiden toteuttajat, mukaan lukien työnantajien henkilöstökoulutukset, yhteistyön muodot, TKI-toiminnan linkittyminen koulutuksiin sekä koulutusten toteutustavat, laajuudet ja osaamistavoitteet.
Kartoituksessa tarkasteltiin oppilaitosverkostojen roolia jatkuvan oppimisen kehittämisessä. Tämän avulla selvitettiin verkostojen keskeiset toimijat ja roolit, sidosryhmäyhteistyön muodot ja toimintatavat sekä koulutustarpeiden tunnistamisen ja koulutusten suunnittelun prosessit. Lisäksi analysoitiin sidosryhmien roolia oppilaitosyhteistyössä. Haastattelujen ja analyysin avulla tunnistetaan keskeiset sidosryhmäverkostot ja niiden toimijat, verkostojen päätehtävät, tavoitteet ja toimintamallit sekä linkittyminen jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen.
SAMK vastasi sidosryhmien toiminnan kartoituksesta ja ohessa on muutamia havaintoja. On tärkeää huomioida, että analysoitavan materiaalin tulokset perustuvat vain kyselyyn vastanneiden organisaatioiden, järjestöjen ja yritysten antamiin tietoihin, eivätkä siten välttämättä anna kattavaa kuvaa koko kentän tilanteesta.
Järjestöillä on laaja ja aktiivinen yhteistyöverkosto, johon kuuluvat muun muassa korkeakoulut, hyvinvointialueet, kunnat, teknologiayritykset, vapaaehtoiset sekä muut järjestöt. Yhteistyön kautta järjestöt edistävät ikäteknologian käyttöä erityisesti pilotointien, käyttäjäkokemusten keruun ja yhteisten kampanjoiden avulla. Kirjastojen osalta ikäteknologia ei ole vielä vakiintunut osaksi palvelutarjontaa. Digituki keskittyy pääasiassa peruslaitteiden opastukseen, eikä teknologiapainotteisia kyselyjä ole juurikaan saatu. Kirjastojen yhteistyö on rajallista ja vain harvat tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa, eikä teknologiayritysten kanssa ole juuri lainkaan yhteistyötä.
Teknologiayritysten näkökulmasta korkeakoulut ovat selvästi yleisimmät yhteistyökumppanit. Myös hyvinvointialueet, ammatilliset oppilaitokset ja järjestöt osallistuvat aktiivisesti yhteistyöhön. Sen sijaan vapaaehtoisten, ikääntyneiden ja kuntien rooli yhteistyössä on toistaiseksi vähäinen. Hyvinvointialueiden (HVA) toimijoiden yhteistyö verkostojen kanssa on vaihtelevaa ja usein harvempaa. Poikkeuksena ovat koulut, joiden kanssa yhteistyötä tehdään paljon. Kuntien, kaupunkien ja järjestöjen kanssa yhteistyötä tekee noin puolet vastanneista HVA-toimijoista. Pilotointeja ja kokeiluja toteutetaan runsaasti, ja niissä palautteen keruu on aktiivista. Muuten käyttäjäpalautetta kerätään kuitenkin vain vähän. Tiedonvaihto on tunnistettu selkeäksi kehityskohteeksi. Verkostoissa yleisin rooli on asiantuntijana toimiminen, ja verkostot kokoontuvat useita kertoja vuodessa.
Saatu materiaali analysoitiin ja työstettiin Gephi-työkalun avulla verkostokartaksi. Verkostokartta näyttää jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan kokonaisuuden, toteuttajat ja toteutustavat sekä oppilaitos- ja sidosryhmäverkostot ja niiden yhteistyön rakenteet. Sitä voi käyttää myös työkaluna koulutuksen kehittämiselle ja yhteistyön vahvistamiselle valtakunnallisesti.
Tiesitkö tämän?
- Verkostojen kartoituksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva ikäteknologiaan liittyvästä jatkuvan oppimisen koulutustarjonnasta ja sen käytöstä valtakunnallisella tasolla sekä kehittää koulutustarjontaa vastaamaan yhä paremmin sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin.
- Kartoituksen tulosten pohjalta vahvistetaan jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan yhteistyötä sidosryhmien ja oppilaitosten kanssa, hyödyntäen työpajoja ja haastatteluita kehittämisen välineinä.
- Tuloksena syntyy kansallinen verkostoyhteistyömalli, joka kokoaa yhteen ikäteknologian jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa tarjoavat toimijat. Malli mahdollistaa ajasta ja paikasta. riippumattoman oppimisen, joka on suoraan sovellettavissa sosiaali- ja terveysalan työelämän tarpeisiin.
- Hankkeen tavoitteena on vahvistaa osaamista, edistää koulutuksen saavutettavuutta ja tukea alan ammattilaisten teknologista valmiutta käytännön työssä.
Lisää aiheesta
IkäteknosNET on Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) rahoittama ryhmähanke, jonka päätoteuttaja on Metropolia amk. Osahankkeen toteuttajina ovat TAMK, Winnova, OAMK ja SAMK.
