Centria-ammattikorkeakoulu järjesti yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SEAMK) kanssa tutkimusfoorumin Kokkolassa 14.–15.4.2026. Tapahtuma kokosi yhteen laajan asiantuntijajoukon keskustelemaan ajankohtaisista tutkimus- ja kehittämisteemoista sekä vahvistamaan korkeakoulujen välistä yhteistyötä.
Foorumiin jätettiin 125 abstraktia, joista 112 eteni esityksiksi ja julkaistiin verkkopohjaisessa kokoomateoksessa. Julkaisu tarjoaa ajankohtaisen katsauksen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä sen kytkeytymiseen työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin.
Keskeisinä teemoina hyvinvointi, yhteiskunta ja teollinen uudistuminen
RoboAI-tutkimuskeskuksen asiantuntijat kirjoittivat foorumia varten peräti 20 artikkelia. Artikkelit julkaistiin pääteemojen hyvinvoiva yksilö ja yhteiskunta, sosiaalinen kestävyys, energiamurros, kiertotalous, huoltovarmuus sekä uudistuva teollisuus alla.
Artikkelit muodostavat laaja-alaisen kokonaisuuden, jossa tarkastellaan teknologian, hyvinvoinnin ja teollisen uudistumisen rajapintoja. Niitä yhdistää vahva käytännönläheisyys sekä pyrkimys kehittää ratkaisuja, jotka vastaavat sekä yhteiskunnallisiin että teollisiin muutospaineisiin. Keskeisenä läpileikkaavana teemana on ihmisen, teknologian ja organisaatioiden välinen vuorovaikutus tilanteissa, joissa digitalisaatio, automaatio ja tekoäly muokkaavat toimintaympäristöjä perustavanlaatuisesti.
Artikkeleissa tarkastellaan laajasti sekä hyvinvoinnin että teollisen kehityksen kysymyksiä: yksilön osallisuutta, oppimista ja arjen tukemista sekä toisaalta kyberturvallisuutta, robotiikkaa ja dataohjautuvia järjestelmiä osana yhteiskunnan ja teollisuuden murrosta. Näitä teemoja yhdistää pyrkimys hyödyntää teknologiaa vastuullisesti, vahvistaa toimijuutta ja kilpailukykyä sekä kehittää uusia toimintamalleja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ja teollisiin haasteisiin.
Kokonaisuutena RoboAI:n tutkimus rakentaa siltaa koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille. Yhteistä artikkeleille on yhteiskehittäminen, kokeilukulttuuri ja monialaisuus, joiden avulla pyritään vastaamaan sekä hyvinvointiyhteiskunnan että teollisuuden murroksiin. Tutkimus tuottaa käytännönläheisiä malleja ja viitekehyksiä, jotka tukevat teknologian vastuullista käyttöönottoa, osaamisen kehittämistä ja kestävää yhteiskunnallista uudistumista.
Tutkimuskeskuksen artikkelit ja aiheet:
Hyvinvoiva yksilö ja yhteiskunta
Designing Player Experience Goals to Support Learners in a Digital Game about Mathematics Anxiety – Artikkeli käsittelee matematiikka-ahdistusta, joka heikentää oppimista ja muodostaa noidankehän, sekä tarkastelee digitaalisia pelipohjaisia ratkaisuja sen lievittämiseen. (s. 267)
Ruoan määrän ja ravintoarvojen tunnistaminen kuvasta konenäön avulla – Tutkimus tarkastelee annos- ja pakkauskokojen kasvun vaikutusta energiankulutukseen ja ylipainoon sekä konenäön ja YOLO-mallin hyödyntämistä ruoka-annosten tunnistamisessa ja ravintoarvojen arvioinnissa. (s. 287)
Yhteinen tahto ja kehittyminen – Tutkimuksen, käytännön ja hallinnon vuoropuhelua asunnottomuustyössä Turussa – Kirjoitus kokoaa yhteen asunnottomuuden moniulotteisia syitä ja siihen puuttumisen haasteita sekä tarkastelee monitoimijaisen yhteistyön rakentumista ja merkitystä Turun kaupunkiseudulla kestävien ratkaisujen edistämisessä. (s. 295)
Learning across Borders in Times of War: A Case Report of a Survival Story of Online Education – Artikkelissa kuvataan Satakunnan ammattikorkeakoulun ja ukrainalaisen Bogomolets National Medical Universityn välistä yhteistyötä, jossa kehitettiin kansainvälinen verkkopohjainen ja osittain lähiopetukseen perustuva opintokokonaisuus teknologian hyödyntämisestä kuntoutuksessa sekä asiakaslähtöisen ja traumakeskeisen osaamisen vahvistamiseksi poikkeusoloissa. (s. 302)
Sosiaalinen sirkus ja elämysteknologia toimintakyvyn tueksi – Kirjoituksessa tarkastellaan Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Satasirkuksen yhteistyötä, jossa sosiaalisen sirkuksen ja elämysteknologian yhdistelmällä toteutettiin osallistava kokeellinen esitys, jonka toimivuutta arvioitiin havainnoinnin ja osallistujapalautteen avulla. (s. 316)
Arjen osallisuutta ja toimintakykyä tukevat teknologiat – TOTA-hankkeen pilotointien toteutuksen ja kokemusten tarkastelu – Artikkeli käsittelee TOTA-hankkeen pilotointeja, joissa kehitysvammaisten henkilöiden osallisuutta, toimintakykyä ja arjen hallintaa tuetaan yhteiskehittämiseen perustuvien teknologiaratkaisujen avulla. (s. 352)
Tulevaisuuden sote-osaajat: Hyvinvointi- ja terveysteknologian integrointi opetukseen kolmessa ammattikorkeakoulussa – Artikkelissa tarkastellaan SAMKin, SeAMKin ja Centria-ammattikorkeakoulun tapoja integroida hyvinvointi- ja terveysteknologia osaksi opetusta ja monialaisia oppimisympäristöjä, joiden avulla vahvistetaan tulevaisuuden sote-osaamista ja työelämävalmiuksia. (s. 373)
Älykkään hoivaympäristön rakentuminen – Kirjoituksessa kuvataan hoiva-asumisen toimijoiden ja teknologiayritysten yhteiskehittämisen kautta tunnistettuja tarpeita älykkäiden hoivaympäristöjen kehittämiseksi, joissa teknologian avulla pyritään tukemaan asukkaiden hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. (s. 380)
Osallisuutta ja vuorovaikutusta tukevat teknologiat ja tunnekommunikoinnin tuki vankilaympäristössä: monialaisuuden ja yhteiskehittämisen merkitys – Artikkeli tarkastelee vankilaympäristön rajoittamaa osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä tunnekommunikaation ja teknologian mahdollisuuksia tukea vankien toimijuutta ja hyvinvointia eettisesti ja institutionaaliset reunaehdot huomioiden. (s. 393)
Rethinking School Designs: Students’ and Staff’s Perceptions of Inclusive Learning Environments – Tutkimuksessa kartoitetaan lukio-opiskelijoiden ja henkilökunnan aistikokemuksia koulun fyysisestä ympäristöstä sekä niiden pohjalta kehitettäviä osallistavia ja käyttäjälähtöisiä suunnitteluratkaisuja, joilla pyritään vahvistamaan kouluyhteisön hyvinvointia ja osallisuutta. (s. 400)
Kohti mielenterveyttä vahvistavaa Satakuntaa – esiselvityksestä ohjelmaksi – Artikkelissa kuvataan työikäisten mielenterveysongelmien kasvua Satakunnassa ja Suomessa sekä dataan perustuvan mielenterveysohjelman valmistelua Pohjois-Karjala-projektin kaltaisen lähestymistavan pohjalta. (s. 406)
Tiedon hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä – prosessit ja edellytykset – Artikkelissa esitetään Ikääntymisestä innovaatioiksi -hankkeen pilotteihin perustuva viitekehys sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon toisiokäytölle, jonka avulla pyritään parantamaan tiedolla johtamista, palvelujen vaikuttavuutta ja organisaatioiden osaamista. (s. 421)
Sidosryhmäverkostot ikäteknologian jatkuvan oppimisen tukena – Artikkelissa tarkastellaan ikääntymisen lisäämää palvelutarvetta ja ikäteknologian käyttöönoton haasteita sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittämää verkostoyhteistyömallia, jonka avulla pyritään vahvistamaan alan jatkuvaa oppimista ja teknologiaosaamista. (s. 482)
Sosiaalinen kestävyys
Pelillisyys kyberturvakasvatuksessa: opettajien kipupisteet ja uuden oppimateriaalin mahdollisuudet – Kirjoituksessa esitetään kyberturvakasvatuksen nykytilaa suomalaisessa koulussa, opettajien kohtaamia haasteita sekä pelillistetyn oppimateriaalin mahdollisuuksia vahvistaa lasten ja nuorten kyberturvallisuusosaamista ja digitaalista resilienssiä. (s. 551)
Energiamurros, kiertotalous, huoltovarmuus
RoboAI Cyberlab – teollisen kybertietoisuuden kehittämisen toimintamalli– Artikkelissa analysoidaan teollisten OT-ympäristöjen kyberturvallisuuden haasteita sekä Satakunnassa kehitettyä RoboAl Cyberlab -toimintamallia, jonka avulla pyritään vahvistamaan kybertietoisuutta ja yritys–koulutusyhteistyötä konstruktiivisen tutkimusotteen keinoin. (s. 652)
Uudistuva teollisuus
Secure-by-design toimitusketjussa: miten tuote- ja ohjelmistoturva rakentaa teollista huoltovarmuutta – Artikkelissa tarkastellaan teollisuuden digitalisoituvien toimitusketjujen kyberriskejä sekä EU-sääntelyn myötä vahvistuvaa secure-by-design -lähestymistapaa, jossa kyberturvallisuus kytketään osaksi kilpailukykyä ja huoltovarmuutta. (s. 719)
Kognitiivinen lähestymistapa UR5e-robotin ohjelmointiin Vision-Language-Action-mallilla – Tutkimuksessa tarkastellaan kognitiivisen robotiikan ja vision-language-action -mallien soveltamista UR5e-käsivarsirobotilla sekä koulutusepisodien määrän vaikutusta mallin suorituskykyyn todellisessa robottidatassa. (s. 724)
Kohti yhteensopivaa robottikalustoa: parvihallintaohjelmistojen vertailu TKI-käyttöön – Tarkastelussa vertaillaan autonomisten mobiilirobottien parvihallintaohjelmistoja TKI-käytössä, keskittyen niiden soveltuvuuteen, joustavuuteen ja rajoitteisiin kaupallisten ja avoimien ratkaisujen välillä. (s. 736)
Reaaliaikainen vedenlaadun monimetallimittaus teollisuusympäristössä – Artikkelissa kuvataan ROSS-hankkeen toteuttama jatkuva online-monimetallimittaus teollisuusalueen vesistöissä sekä arvioidaan menetelmän soveltuvuutta ympäristönvalvontaan, riskienhallintaan ja teollisten päästöjen tarkempaan seurantaan. (s. 741)
RoboAI-modernisointipalvelu – vaiheittainen polku tekoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen teollisuudessa – Artikkelissa esitellään RoboAI-tutkimuskeskuksen kehittämä modernisointipalvelumalli, jossa teollisuusyritysten teknologinen uudistuminen etenee vaiheittain kokeilujen ja PoC-pilottien kautta riskien hallitsemiseksi ja käyttöönoton tukemiseksi. (s. 767)
RoboAI Internship – Opiskelijoiden, yritysten ja korkeakoulun yhteisen projektialustan malli – Artikkelissa kuvataan RoboAI Internship -mallin kehittämistä ja pilottia, jossa ammattikorkeakoulun, yritysten ja TKI-toiminnan yhteistyöllä pyritään parantamaan harjoittelupaikkojen saatavuutta ja yhdistämään opiskelijoiden oppiminen yritysten kehitystarpeisiin joustavassa mallissa. (s. 775)